Johtimen -(U)Us sisältävä substantiivi on ominaisuudennimi. Se ilmaisee kanta-adjektiivinsa kuvaaman ominaisuuden substantiivin asussa, ts. käsitteenä. Johtimena on ‑Us (: ‑Ude-) tai ‑UUs (: ‑UUde-) (johdinten jakaumasta » § 177). Johdostyyppi on produktiivinen: ominaisuudennimi voidaan muodostaa periaatteessa mistä hyvänsä adjektiivista tai partisiipista. Sanakirjalekseemeinä (U)Us-johdoksia on pari tuhatta.
Ominaisuudennimeä ei kuitenkaan voi muodostaa nominatiiviltaan s-loppuisesta järjestysluvusta (kolmas jne.) eikä agenttipartisiipista. Myöskään hkO-johtimisista moderatiiviadjektiiveista (?huonohkous, ?korkeahkous) tai superlatiiveista (?suurimmuus, ?yleisimmyys) johdettuja ominaisuudennimiä ei käytännössä esiinny (poikkeuksena suosituimmuus), eivätkä komparatiivikantaisetkaan ole käytössä yleisiä. Lisäksi muodostuksessa on joitakin satunnaisia aukkoja, esim. ?liikuus (< liika), ?mätyys (< mätä), ?mainius (< mainio).
Ominaisuudennimiä muodostetaan myös substantiiveista. Kantasubstantiivi on useimmiten ihmistarkoitteinen, ja (U)Us-johdos kuvaa tämän substantiivin tarkoittamana olemista: usein identiteettiä, asemaa tai ammattia. Substantiivikantaisia (U)Us-johdoksia on satakunta sanakirjalekseemiä.
Muodostus on mahdollista myös muista kuin ihmistarkoitteisista tai -sisältöisistä substantiiveista; tällaisia (U)Us-johdoksia esiintyy etenkin tieteellisissä teksteissä, esim. tekstiys, parafraasius; [van Goghin maalaus Kenkäpari] ammentaa olemisen lähteestä, ”kenkyydestä” (L). Esimerkiksi teonnimistä (U)Us-johdoksia ei kuitenkaan voi muodostaa (johtaminen > *johtamisuus, syönti > *syöntiys). Muunlainen nominikanta on sanoissa minuus, ykseys, yhteys, itseys.
Kun kantana on erisnimi, nousee ominaisuudennimessä usein esiin nimen tarkoittamaan tiettyyn yksilöön liittyvä konnotaatio, esim. jokin tälle tyypillinen ominaisuus (vrt. erisnimen käyttö yleisnimenä » § 553, 597).
Ominaisuudennimen genetiivimääritteenä voi esiintyä NP, jonka tarkoitetta ominaisuus koskee, esim. pojan pienuus, suunnitelman mielikuvituksettomuus, isän opettajuus. Ominaisuudennimen keskeisenä tehtävänä ei kuitenkaan ole ominaisuuden liittäminen määräolioon, vaan ominaisuuden kuvaus sinänsä. Substantiivikantaisen (U)Us-johdoksen muodostuksessa voi lähtökohtana olla myös genetiivimääritteen ja substantiivin kokonaisuus eli useasanainen NP, esim. Tästä musiikin suurkuluttajuudesta [< musiikin suurkuluttaja] minulla syntyi ajatusta, että – – (l).
Huom. Yhdyssanoista, joiden edusosana on (U)Us-johdos, suurin osa ei ole yhdyssanasta johdettuja ominaisuudennimiä kuten hallanark-uus (< hallanarka) tai vainoharhais-uus (< vainoharhainen), vaan tavanomaisia määritysyhdyssanoja joissa alkuosa määrittää jälkiosaa, esim. etu+oikeus (ei: < *etuoikea), pyörimis+nopeus, yksityis+omaisuus.
Edellinen pykälä