Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Tekijännimet > anta-ja, pyöräili-jä > § 252 jA-sanojen muodostus ja koostumus

§ 252 jA-sanojen muodostus ja koostumus

Johtimella jA muodostetaan verbeistä tekijän nimityksiä. Johdostyyppi on produktiivinen; kaikkien vartalotyyppien verbit ovat jA-johdosten kantasanoina mahdollisia. Johdin liittyy (vahvaan) vokaalivartaloon (vetä-jä, opetta-ja, hyppää-jä). Vartalon loppu-e edustuu jA-johtimen edellä i:nä (luki-ja, suojeli-ja, tarvitsi-ja), supistumavartalon OA-vokaalisto usein OO:na (siivoo-ja ~ harv. siivoa-ja).

 
syöjä, urkkija, velkoja, korjaaja, meluaja, väärentäjä, ammuskelija, uneksija
 
Keskuspuisto on erittäin suosittu varsinkin viikonloppuisin, jolloin kesäaikaan kävelijät, koiran kävelyttäjät, lenkkeilijät, pyöräilijät ja rullasuksihiihtäjät tungeksivat samoilla kapeilla metsäpoluilla. (L) | Kellosepäksi ei pian opi, mutta ratkeamien ompelijaksi, puun liimaajaksi, ruuvien ja mutterien kiristäjäksi, maalin paikkaajaksi, ketjujen ja laakerien öljyäjäksi on jokaisesta. (k) | – – lapsi on huomattavasti nopeampi toipuja kuin aikuinen. (L)

jA-johdoksissa on niin vakiintuneita kuin tilapäisiäkin. Vakiintuneita ja termistyneitä ovat esim. ammattien tai toimien nimet kuten toimittaja, isännöitsijä, linja-autonkuljettaja, sairaanhoitaja, oopperalaulaja. Toisaalta edeltävässä tekstissä esiintyvä verbi tai deverbaalijohdos voi motivoida kerrallisen jA-johdoksen:

 
Tummakulmainen poika on puraissut vaaleakiharaisen silmäkulmaan ison punaisen jäljen. Hoitaja kertoo puraisijan isälle. (L)

jA-johdosten kantaverbeissä on niin tekemistä, tapahtumista kuin olemistakin kuvaavia. Kantoina ei kuitenkaan esiinny esim. modaalisia verbejä (*täytyjä, *voija), yksipersoonaisia luonnonilmiöverbejä (*sataja, *myrskyäjä), tunnekausatiiveja (*harmittaja, *haukotuttaja) tai muita ihmistarkoitteisen perussubjektin saamattomia, epäaktiivista tapahtumaa kuvaavia verbejä (*tapahtuja, *raikuja).

jA-johdoksilla voi olla kantaverbiltä periytyviä laajennuksia tai määriteosia. Teonnimistä poiketen jA-johdokselle ei ole verbilähtöinen jälkilaajennus mahdollinen, ei myöskään subjektia vastaava määrite tai määriteosa koska jA-johdos itsessään ilmaisee kantaverbin toiminnan suorittajan.

 
kartanlukija, siivelläeläjä, syrjästäkatsoja (PS), turvapaikkahakija (sl, L)
 
iltamiin menijät (k) | oven takana olijat (l) | metsä ja siellä liikkujat (L) | itsekseen höpisijä (L) | Unkarissa asuessaan Maija-Liisa Márton rupesi tekemään eri kieliltä kääntäjän vaikeaa työtä. (L) | Päätodistaja häntä vastaan on entinen alainen. (L) | – – vaikkeivät naurismaan vieressä filteillä lojuskelijat keskustelekaan – –. (K)

Huom. Tekijännimien ilmaisuvaihtoehtoina toimivat aktiivin VA- ja myös NUT-partisiipit. Esimerkiksi johdosta itkijä voi semanttisesti vastata niin itkevä- kuin itkenyt-partisiippikin: itkijä = itkevä ~ itkenyt (henkilö). Samoin maahanmuuttaja voi tarkoittaa paitsi maahan jo muuttanutta myös parhaillaan tai tulevaisuudessa maahan muuttavaa henkilöä. Partisiipit ovat tekijännimiä verbimäisempi ilmaisukeino, ja niihin sisältyy mahdollisuus ilmaista suhteellista aikaa, totaali- ja partitiiviobjektin eroa sekä passiivia. jA-johdoksen kuvaama toimijuus on usein luonteeltaan jatkuvaa, pysyvää, toistuvaa tai sellaiseksi käsitettyä, kun taas partisiipeilla ilmaistaan lähinnä tilapäisiä ja tilannesidonnaisia toimijasuhteita. Käyttöeroja tuottaa myös jA-johdokselle tyypillinen ihmistarkoitteisuus. (jA-johdoksia vastaavista partisiippi-ilmauksista » § 522523, 532 ryhmä e.)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot