§ 791 Kuuden kertotaulu, Kirkkokatu kuusi, kuusi vs. kutonen

Numeraaleja käytetään myös tavallisen substantiivin tavoin, niin että ne eivät ilmaise lukumäärää. Ne voivat tarkoittaa mm. lukuarvoa tai numeroa:

Kun numeraali ei ilmaise lukumäärää, sillä ei ole numeraalin kieliopillisia ominaisuuksia: siihen ei liity laskettavien määrää osoittavaa NP:tä niin kuin liittyy esim. tapauksissa yhdeksän numeroa ja kahdessatuhannessa vuodessa.

Tavallinen lukumäärää ilmaisematon numeraalin käyttöyhteys ovat kellonajan ilmaukset:

Substantiiviset numeraalit esiintyvät myös mm. puhelinnumeroina, osoitteiden osina (Kirkkokatu kuusi), arvosanoina (saada yhdeksän miinus), tuotemallien erottimina (Nokian 3310) sekä liikennevälineiden tunnuksina (kuusitoista ’bussi numero 16’). Puhutussa kielessä ilmaistaan 20:tä suuremmat numerot näissä yhteyksissä usein luettelemalla osat (Windows yhdeksän viisi ~ ysiviis) pikemmin kuin yhdysnumeraalilla (Windows yhdeksänkymmentäviisi).

Numeroa ja numeron avulla nimettyä konkreettista oliota kuten bussia ilmaistaan tyypillisesti numeraalin substantiivijohdoksella, joita ovat ykkönen, kakkonen, kolmonen… kahdeksikko, yhdeksikkö ja näiden puhekieliset variantit kasi, ysi, kymppi. Vastaavia ovat puhutussa kielessä myös rahayksiköistä käytetyt vitonen, kymppi, kybä, satanen, tonni. Nämä ovat kaikki tavallisia substantiiveja, jotka muun muassa saavat totaaliobjektina n-päätteen ja joihin voi liittyä adjektiivi- tai genetiivimäärite ja possessiivisuffiksikin. Samoin käyttäytyy mm. miljoona: Se oli ensimmäinen miljoonani (» § 776).

Silloin kun vastaavaa substantiivia ei ole, muukin numeraali voi saada n-päätteen: Näin kuudentoista ’bussin numero 16’. Tämä on mahdollista myös kun numero on osa nimeä:

Muuten substantiivinenkaan numeraali ei helposti saa n-päätettä eikä muutakaan sijaa. Sija ilmaistaan esimerkiksi tukisubstantiivirakenteella: Sain numeron viisi ~ *viiden (» § 567).

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus