Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Äännejärjestelmä > Suomen kielen konsonanttijärjestelmä > § 6 Äänteet f, š, b ja g: bluffata, tšekki, jogurtti

§ 6 Äänteet f, š, b ja g: bluffata, tšekki, jogurtti

Lainasanojen mukana yleiskieleen ovat tulleet äänteet f, š, b ja g. Ne esiintyvät lähinnä vieras- ja slangisanoissa, eikä niiden asema äännejärjestelmässä ole yhtä vakaa kuin muiden äänteiden. Lainaperäisten konsonanttien ääntämyksessä on vaihtelua (» § 7), mikä osaltaan kuvastaa niiden foneemistatuksen häilyvyyttä.

š on suomen harvinaisin äänne, ja sitä merkitään vierassanoissa myös kirjainyhtymillä sh ja ch. Foneemina aivan marginaalinen on š:n soinnillinen vastine ž, joka esiintyy vain muutamassa sanassa, esim. onkki, maharadža. Vieras- ja slangisanoissa asemaltaan b:hen ja g:hen vertautuva on äänne d. (Lainasanoista sanarakenteen kannalta » § 150153.)

Esimerkkejä äänteistä f, š, b, g ja d vieras- ja slangisanoissa:

 
f: aforismi, bluffata, farkut, flirttailla, frakki, golf, inflaatio, katastrofi, liftata, pamfletti, parfyymi, scifi, sfinksi, tariffi | faija, futis, hiffaa, lafka, nafti, rafla, safka
 
(t)š: bolševikki, charmi, chili, kašmir, macho, shamaani, shampoo (~ sampoo), sherry, squash, tšekki | šingraa, tšöraa
 
b: abstrakti, albumi, alibi, banaani, blokki, broileri, buuata, desibeli, jobbari, kolibri, lesbo, objekti, rubiini, symboli, tabletti, turbo | bailaa, biisi, fiba
 
g: aggressiivinen, amalgaami, dogmi, gaala, gigolo, glögi, graavi, iglu, jogurtti, orgaaninen, raggari, tragiikka | diggaa, giltsi
 
d: budjetti, delegoida, diiva, draama, idea, juridinen, moderni, radio, sardiini, standardi, teddykarhu | broidi, dödö, kondis

Huom. 1. Konsonanttien f, b, g ja š jakauma on rajoittunut ja esiintyminen melko vähäistä. Perussanakirjassa on f:n sisältäviä hakusanoja noin 1 400, b:n sisältäviä noin 1 300, g:n sisältäviä (ŋ:nä ääntyvät tapaukset pois lukien) lähes 1 600 ja kirjoitusasultaan š:llisiä noin 60. Näitä määriä voi verrata siihen, että esimerkiksi v:n ja p:n sisältäviä hakusanoja on kumpiakin parikymmentätuhatta.

Huom. 2. Soinnillisten klusiilien vaihtelevan ääntämyksen ohella vierassanoja äännettäessä saatetaan hyperkorrektisti tai tahattomasti tuottaa soinnillisia klusiileja soinnittomien sijaan, esim. logobedia ’logopedia’. Soinnillisten klusiilien vieraus on tuonut niihin affektistakin sävyä: mm. slangisanoissa soinnilliset klusiilit voivat korvata alkuperäisiä soinnittomia klusiileja: biisi, skrubu, skoude. Soinnittomia klusiileja saatetaan myös leikillisesti tai ironisesti soinnillistaa soinnillisuuden prestiisiasemaa parodioiden: kun sais tän groban [’kropan’] kuntoon (P); sitä oltiin niin daideilijaa niin daideilijaa (TV).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Yleistä

Adpositioilmausten merkityssuhteita

Adpositioiden muoto

Adpositioina esiintyvät sanat

Post- ja prepositiolauseke

Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot