Lainaverbejä on selvästi vähemmän kuin lainanomineja. Lainaverbit on yleensä mukautettu johonkin seuraavista omaperäisistä johdos- tai vartalotyypeistä: AA-supistumaverbeihin tai (is)Oi‑, itse-, i- tai le‑vartaloisiin verbeihin. Nyttemmin produktiivisia tyyppejä näistä ovat AA‑ ja Oi-vartalot.
Lainaverbit ovat siis asettuneet tiettyyn sanahahmoon tai muottiin: johdostyyppiin tai sellaisen asuiseen vartalotyyppiin. Lainaverbi voi hahmottua johdokseksi, jos on lainautunut myös sille sopiva kantasana, esim. lakata < lakka, parkita < parkki, maalata < maali (» § 155 huom.).