Lainaverbejä on selvästi vähemmän kuin lainanomineja. Lainaverbit on yleensä mukautettu johonkin seuraavista omaperäisistä johdos- tai vartalotyypeistä: AA-supistumaverbeihin tai (is)Oi‑, itse-, i- tai le‑vartaloisiin verbeihin. Nyttemmin produktiivisia tyyppejä näistä ovat AA‑ ja Oi-vartalot.
Lainaverbit ovat siis asettuneet tiettyyn sanahahmoon tai muottiin: johdostyyppiin tai sellaisen asuiseen vartalotyyppiin. Lainaverbi voi hahmottua johdokseksi, jos on lainautunut myös sille sopiva kantasana, esim. lakata < lakka, parkita < parkki, maalata < maali (» § 155 huom.).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 145 Sanojen rakentumisesta: perussana ja kompleksinen sana
§ 146 Sananmuodostuksen periaatteita, johtaminen ja yhdistäminen
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet