Lainaverbejä on selvästi vähemmän kuin lainanomineja. Lainaverbit on yleensä mukautettu johonkin seuraavista omaperäisistä johdos- tai vartalotyypeistä: AA-supistumaverbeihin tai (is)Oi‑, itse-, i- tai le‑vartaloisiin verbeihin. Nyttemmin produktiivisia tyyppejä näistä ovat AA‑ ja Oi-vartalot.
Lainaverbit ovat siis asettuneet tiettyyn sanahahmoon tai muottiin: johdostyyppiin tai sellaisen asuiseen vartalotyyppiin. Lainaverbi voi hahmottua johdokseksi, jos on lainautunut myös sille sopiva kantasana, esim. lakata < lakka, parkita < parkki, maalata < maali (» § 155 huom.).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 145 Sanojen rakentumisesta: perussana ja kompleksinen sana
§ 146 Sananmuodostuksen periaatteita, johtaminen ja yhdistäminen
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet