Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuntelujohdokset > Frekventatiivijohdosten morfologiset tyypit > le-vartaloiset johdokset > käänn-el-lä, sekoit-el-la > § 359 ele-verbien rakenne

§ 359 ele-verbien rakenne

Vartaloltaan ele-loppuisia verbejä on n. 850 sanakirjalekseemiä. Niistä runsaalla sadalla vokaalivartaloltaan nelitavuisella verbillä ei ole aktuaalista CtA-loppuista kantaverbiä, esim. iso-tel-la (< *isottaa < iso), puuha-stel-la (< *puuhastaa < puuha) (vrt. aset-el-la < asettaa, puolust-el-la < puolustaa). Nämä erotetaan omaksi (i)Ctele-johtimiseksi tyypikseen (» § 361). Loput ovat ele-johdoksia.

Frekventatiivijohtimen ‑ele- sisältäviä verbejä ovat mm. seuraavat:

 
Verbikantaisia: elellä, kaivella, muistella, vältellä; huuhdella, katsella; astella, kysellä; heilutella, läimäytellä, narahdella, ravistella; hämmästellä (< hämmästyä), kompastella, myöhästellä, pysähdellä | Substantiivikantaisia: riidellä, turmella, viljellä | Kantasanattomia: kirvellä, udella

Johdin ‑ele- liittyy tavallisimmin kaksi- ja kolmitavuisiin A-loppuisiin vartaloihin. Kaksitavuiset kantavartalot ovat enimmäkseen verbejä, kolmitavuiset pelkästään niitä. Myös verbien U-vartalot sekä kaksitavuiset O-vartalot ja AA-supistumavartalot ovat ele-johdosten mahdollisia kantoja, joskin harvinaisia; AA-kantaiset ele-johdokset ovat yksittäisiä leksikaalistumia (arvella, leikellä, mitellä, paiskella, tärvellä). (» § 358 asetelma 82.) Johdin ‑ele- liittyy kantasanan (heikkoon) vokaalivartaloon. Vartalon loppuvokaali korvautuu johtimen e:llä (pain-el-la, räpyt-el-lä, nak-el-la < nakkaa-, huuhd-el-la < huuhto-, ast-el-la < astu-).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot