Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuntelujohdokset > Frekventatiivijohdosten morfologiset tyypit > le-vartaloiset johdokset > käänn-el-lä, sekoit-el-la > § 359 ele-verbien rakenne

§ 359 ele-verbien rakenne

Vartaloltaan ele-loppuisia verbejä on n. 850 sanakirjalekseemiä. Niistä runsaalla sadalla vokaalivartaloltaan nelitavuisella verbillä ei ole aktuaalista CtA-loppuista kantaverbiä, esim. iso-tel-la (< *isottaa < iso), puuha-stel-la (< *puuhastaa < puuha) (vrt. aset-el-la < asettaa, puolust-el-la < puolustaa). Nämä erotetaan omaksi (i)Ctele-johtimiseksi tyypikseen (» § 361). Loput ovat ele-johdoksia.

Frekventatiivijohtimen ‑ele- sisältäviä verbejä ovat mm. seuraavat:

 
Verbikantaisia: elellä, kaivella, muistella, vältellä; huuhdella, katsella; astella, kysellä; heilutella, läimäytellä, narahdella, ravistella; hämmästellä (< hämmästyä), kompastella, myöhästellä, pysähdellä | Substantiivikantaisia: riidellä, turmella, viljellä | Kantasanattomia: kirvellä, udella

Johdin ‑ele- liittyy tavallisimmin kaksi- ja kolmitavuisiin A-loppuisiin vartaloihin. Kaksitavuiset kantavartalot ovat enimmäkseen verbejä, kolmitavuiset pelkästään niitä. Myös verbien U-vartalot sekä kaksitavuiset O-vartalot ja AA-supistumavartalot ovat ele-johdosten mahdollisia kantoja, joskin harvinaisia; AA-kantaiset ele-johdokset ovat yksittäisiä leksikaalistumia (arvella, leikellä, mitellä, paiskella, tärvellä). (» § 358 asetelma 82.) Johdin ‑ele- liittyy kantasanan (heikkoon) vokaalivartaloon. Vartalon loppuvokaali korvautuu johtimen e:llä (pain-el-la, räpyt-el-lä, nak-el-la < nakkaa-, huuhd-el-la < huuhto-, ast-el-la < astu-).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot