Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Adverbiaalit > Adverbiaalien merkitystehtäviä > Paikan ja tilan adverbiaalit > Väylä > § 985 Tulla ikkunan kautta, kulkea tietä pitkin metsän poikki

§ 985 Tulla ikkunan kautta, kulkea tietä pitkin metsän poikki

Väylää ilmaisevia adpositioita ovat mm. pitkin, kautta, myöten, halki, poikki, läpi (» § 702). Pitkin-sanaa käytetään paitsi suuntaisen reitin ilmauksissa (a), myös ilmaisemassa aluetta jolla liikutaan siellä täällä: Kaksikko hortoileekin pitkin kaupunkia (E).

(a)
Sveitsin kerroksesta pääsee autolla suoraan suljettua tietä pitkin viiden kilometrin päässä olevaan Baseliin. (l) | – – kaulan iho loimotti ja kyynärvarsia pitkin kulki violetteja vetoja. (k)

Adpositio kautta esiintyy konkreettista väylää tai väliasemaa merkitsevissä ilmauksissa (b). Tällöin se on laajakäyttöisempi kuin elatiivisija, joka on mahdollinen vain silloin kun väylä sisältää aukon. Toiseksi kautta esiintyy abstraktimmissa ilmauksissa, joiden merkityksenä on ’jonkin tai jonkun välittämänä ~ avulla’ (c). Kautta-adposition merkitykseltään abstrakti vastine on mm. välityksellä.

(b)
Liikkeeseen murtauduttiin takaoven kautta – –. (l) ~ takaovesta | Kyydissä olleet autot päästiin ajamaan maihin aluksen peräosan kautta. (l) | – – junakiertue kulkee Oulun, Pieksämäen, Joensuun, Tampereen ja Turun kautta Helsinkiin. (l)
(c)
– – äitien kautta kulkee valistus. (l) ~ *äideistä | Taisto arveli minun oppineen tämän sen pitkän kokemukseni kautta, joka minulla naisista oli. (K)

Adpositiot läpi, halki, poikki ovat lähimerkityksisiä: Kuljin metsän läpi ~ halki ~ poikki. Läpi-sanaa käytetään tyypillisesti silloin, kun puhe on sisäkautta tai päästä päähän kuljettavasta kulkuväylästä tai läpäistävästä esteestä (d). Adposition poikki sisältävissä ilmauksissa väylä esitetään ylitettävänä tai joskus vain kauttakuljettavana horisontaalisena alueena (e). Halki taas on tavallinen silloin, kun väylä esitetään laajana kauttakuljettavana alueena – ei esteenä eikä läpäistävänä eikä ylityspaikkana; temporaalisissa ilmauksissa ulottuvuus on pikemminkin kolmiulotteinen kuin horisontaalinen (f). Näiden adpositioiden väliset käyttöerot eivät ole jyrkät.

(d)
Kuljin talon läpi aukaisten joka oven, – –. (k) | He kävelevät pimeän jalankulkutunnelin läpi. (k) | – – Manse murtautui KalPan puolustuksen läpi. (k) | Piti huutaa toisesta kerroksesta ikkunalasin läpi – –. (k) | Päivi katsoi paperia silmiin nousseitten kyynelten läpi. (k)
(e)
Joka tapauksessa oli purjehdittu ensimmäisen kerran Tyynenmeren poikki – –. (l) | Hän oli unessa taivaltanut suuren mantereen poikki – –. (k) | Yhä nauraen hän kulki pirtin lattian poikki ja ulos ovesta. (k) | Sekaan voi kuvitella tien poikki juoksevan ketun, – –. (l)
(f)
Olemme matkustaneet incognito Ranskan halki aina Nizzaan saakka. (k) | Aamuyöllä hän käveli hiljaisen kaupungin halki – –. (k) | avaruuden halki matkaava satelliittiohjelma (l) | – – ajatuksia, jotka ovat säilyneet halki vuosisatojen. (E)

Postpositiot yli(tse) ja ali(tse) esittävät väylän menevän konkreettisesti joko esteen ylä- tai alapuolelta (g). Pintaa pitkin liikkumisen merkitys korostuu pitkin-sanan merkitysvastineessa postpositiossa myöten (h), joka tavallisemmin ilmaisee rajakohtaa tiettyjen ruumiinosien nimitysten yhteydessä, esim. olla kurkkuaan myöten täynnä, seistä vyötäisiään myöten vedessä.

(g)
– – muutama kymmenen tyttöä sai järjestysmiehiltä pikaisen kuljetuksen ensin aidan yli ja sitten sivulta takaisin yleisön puolelle. (l) | – – öljyputkea jatketaan Punaisenmeren alitse suoraan – – öljykentille. (l)
(h)
Hevonen juosta nulkkaisi Piimätietä myöten Haapakylään. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot