Vartaloltaan ele-loppuisia verbejä on n. 850 sanakirjalekseemiä. Niistä runsaalla sadalla vokaalivartaloltaan nelitavuisella verbillä ei ole aktuaalista CtA-loppuista kantaverbiä, esim. iso-tel-la (< *isottaa < iso), puuha-stel-la (< *puuhastaa < puuha) (vrt. aset-el-la < asettaa, puolust-el-la < puolustaa). Nämä erotetaan omaksi (i)Ctele-johtimiseksi tyypikseen (» § 361). Loput ovat ele-johdoksia.
Frekventatiivijohtimen ‑ele- sisältäviä verbejä ovat mm. seuraavat:
Johdin ‑ele- liittyy tavallisimmin kaksi- ja kolmitavuisiin A-loppuisiin vartaloihin. Kaksitavuiset kantavartalot ovat enimmäkseen verbejä, kolmitavuiset pelkästään niitä. Myös verbien U-vartalot sekä kaksitavuiset O-vartalot ja AA-supistumavartalot ovat ele-johdosten mahdollisia kantoja, joskin harvinaisia; AA-kantaiset ele-johdokset ovat yksittäisiä leksikaalistumia (arvella, leikellä, mitellä, paiskella, tärvellä). (» § 358 asetelma 82.) Johdin ‑ele- liittyy kantasanan (heikkoon) vokaalivartaloon. Vartalon loppuvokaali korvautuu johtimen e:llä (pain-el-la, räpyt-el-lä, nak-el-la < nakkaa-, huuhd-el-la < huuhto-, ast-el-la < astu-).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet