Vartaloltaan ele-loppuisia verbejä on n. 850 sanakirjalekseemiä. Niistä runsaalla sadalla vokaalivartaloltaan nelitavuisella verbillä ei ole aktuaalista CtA-loppuista kantaverbiä, esim. iso-tel-la (< *isottaa < iso), puuha-stel-la (< *puuhastaa < puuha) (vrt. aset-el-la < asettaa, puolust-el-la < puolustaa). Nämä erotetaan omaksi (i)Ctele-johtimiseksi tyypikseen (» § 361). Loput ovat ele-johdoksia.
Frekventatiivijohtimen ‑ele- sisältäviä verbejä ovat mm. seuraavat:
Johdin ‑ele- liittyy tavallisimmin kaksi- ja kolmitavuisiin A-loppuisiin vartaloihin. Kaksitavuiset kantavartalot ovat enimmäkseen verbejä, kolmitavuiset pelkästään niitä. Myös verbien U-vartalot sekä kaksitavuiset O-vartalot ja AA-supistumavartalot ovat ele-johdosten mahdollisia kantoja, joskin harvinaisia; AA-kantaiset ele-johdokset ovat yksittäisiä leksikaalistumia (arvella, leikellä, mitellä, paiskella, tärvellä). (» § 358 asetelma 82.) Johdin ‑ele- liittyy kantasanan (heikkoon) vokaalivartaloon. Vartalon loppuvokaali korvautuu johtimen e:llä (pain-el-la, räpyt-el-lä, nak-el-la < nakkaa-, huuhd-el-la < huuhto-, ast-el-la < astu-).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä