Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Verbintaivutus > Persoona > § 107 Persoonamuotoisen verbin taivutuksesta

§ 107 Persoonamuotoisen verbin taivutuksesta

Persoonamuodossa oleva verbi on finiittinen: se kongruoi lauseen nominatiivisijaisen subjektin kanssa persoonan suhteen (» § 1268). Finiittiverbissä on siis tieto subjektin kieliopillisesta persoonasta, ja etenkin 1. ja 2. persoonassa subjekti voi jäädä poiskin: (Minä) kuulen hyvin. Yksikön 3. persoonassa oleva verbi voi olla myös impersonaalinen (tuulee) tai nesessiivinen (täytyy).

Finiittisissä taivutusmuodoissa persoonaa ilmaisee yleensä persoonapääte, joka myöntömuodoissa liittyy verbin vartaloon (indikatiivin preesensissä) taikka moduksen tai tempuksen tunnukseen (» asetelma 54). Persoonamuotojen kielteisiä vastineita ovat kielteiset liittomuodot, esim. en tule vrt. tulen (» § 108109). Niissä persoonapääte liittyy kieltoverbiin.

Asetelma 54: Persoonapäätteet eri moduksissa
Persoona Indikatiivi, konditionaali, potentiaali Pääte Imperatiivi Pääte
yks. 1. kerro-n, kertoisi-n, kertone-n -n  
yks. 2. hyppää-t, hyppäisi-t, hypänne-t -t kerrox, hyppääx
yks. 3. kerto-o, syö, söisi, syöne-e -(V) kertoko-on, hypätkö-ön -On
mon. 1. kerro-mme, söisi-mme, antane-mme -mme kertokaa-mme -mme
mon. 2. kerro-tte, söisi-tte, antane-tte -tte kertokaa, hypätkää
mon. 3. kerto-vat, söisi-vät, hypänne-vät -vAt kertoko-ot -Ot
passiivi kerrota-an, syötäisi-in, annettane-en -Vn kerrottako-on -On

Indikatiivin preesensissä yksikön 3. persoonan pääte on lyhyeen vartalovokaaliin päättyvillä verbeillä vartalon loppuvokaalin pidentymä, esim. kerto-o, etsi-i, tule-e, halua-a, häviä-ä, häiritse-e, vanhene-e, samoin kaikilla verbeillä potentiaalissa, esim. asune-e, syöne-e, harkinne-e. Diftongiin tai pitkään vokaaliin päättyvät vartalot eivät indikatiivissa saa yksikön 3. persoonan päätettä: saa, arvioi, hyppää, hakkaa (sen sijaan vokaaliyhtymään päättyvillä supistumaverbeillä on indikatiivissa pääte: halua-a). Imperfektissä ja konditionaalissa yksikön 3. persoonalla ei ole päätettä missään taivutustyypissä: antoi, etsi, söi, hyppäsi; antaisi, hakkaisi, haluaisi.

Imperatiivin persoonapäätteet poikkeavat muiden modusten persoonapäätteistä: yksikön 1. persoonalla ei ole imperatiivimuotoa; 2. persoonassa ei ole persoonapäätettä mutta yksikkömuoto aiheuttaa rajageminaation (tulex); 3. persoonassa eli jussiivissa persoonapäätteet ovat ‑On, ‑Ot, passiivissa ‑On. Monikon 1. persoonan päätteen ‑mme sisältävät imperatiivimuodot ovat vanhahtavia (» § 118), samoin monikon 2. persoonan tte(n)-loppuiset muodot kuten tulkaatte(n), ottakaatte(n).

Indikatiivissa persoonapäätteet liittyvät 1. ja 2. persoonassa suoran astevaihtelun verbeillä heikkoon vartaloon (kerro-n, anna-tte) ja 3. persoonassa vahvaan vartaloon (kerto-o, anta-vat); käänteisen astevaihtelun verbeissä ne liittyvät kaikissa persoonissa vahvaan vartaloon (katoa-, hyppää-). Konditionaalissa on aina vahva-asteinen vartalo (kertoisin, hyppäisit) (» § 116). Potentiaalissa on suoran astevaihtelun verbeissä vahva aste (kertonen, ottanee) ja käänteisen astevaihtelun verbeissä heikko aste (hypännen) (» § 117). Imperatiivissa on enemmän vartalonvaihtelua persoonasta ja verbityypistä riippuen (» § 118).

Esimerkkiryhmässä (a) on esitetty yksikön 1. persoonan päätteen liittyminen verbin vartaloon; liittomuodoissa persoonapääte on apuverbissä. Ryhmän (b) esimerkeissä on esitetty passiivin persoonapäätteen -Vn liittyminen verbin eri taivutusvartaloihin; liittomuodoissa ei ole passiivin persoonapäätettä, mutta pääverbissä on passiivin tunnus.

(a)
kerro-n, kerro-i-n, kerto-isi-n, kerto-ne-n
e-n kerro, e-n kertonut, e-n kertoisi, e-n kertone

ole-n kertonut, oli-n kertonut, olisi-n kertonut, liene-n kertonut

e-n ole kertonut, e-n ollut kertonut, e-n olisi kertonut, e-n liene kertonut
(b)
kerro-ta-an, kerro-tt-i-in, kerro-tta-isi-in, kerro-tta-ne-en
ei kerro-ta, ei kerro-ttu, ei kerro-tta-isi, ei kerro-tta-ne

on kerro-ttu, oli kerro-ttu, olisi kerro-ttu, lienee kerro-ttu

ei ole kerro-ttu, ei ollut kerro-ttu, ei olisi kerro-ttu, ei liene kerro-ttu

Muodot ei ja on eivät sisällä yksikön 3. persoonan tunnusta. Ne esiintyvät myös passiivin liittomuodoissa: ei tiedetä, on saatu.

Yleisiä puhutun kielen piirteitä ovat yksiköllisen verbinmuodon esiintyminen monikollisen 3. persoonan subjektin yhteydessä (pojat tulee pro tulevat) sekä passiivimuodon esiintyminen (me mennään) monikon 1. persoonan merkityksessä (’me menemme’) (» § 1272).

Huom. Suppeampilevikkisiä puhutun kielen persoonataivutuksen ilmiöitä ovat seuraavat. Pohjalaismurteissa sekä osassa itämurteita on monikon 1. ja 2. persoonan pääte vanhastaan A-loppuinen: (m)mA, ‑ttA ~ -jA, esim. Olimma hippasilla (Kemijärvi, SMS); mittee työ siinä seisotta (Vehmersalmi, MA); mihinkäs àekaan työ olija siinä (Siilinjärvi, MA).

Hämäläis- ja savolaismurteissa monikon 3. persoonan pääte ‑vAt voi liittyä preesensissä pitkävokaaliseenkin vartaloon: Sanoovat harakantanssiks sellaist (Myrskylä, SMS); Sinun pyhävuattees housunpersaakset oovat iha hitulaesena (Nilsiä, SMS). Peräpohjalaismurteissa esiintyy monikon 3. persoonassa imperfektin ja konditionaalin persoonapäätteenä pelkkä ‑t: Alaparsila oli vesiratas ja valmhiit jauhot tulit sinne (Alatornio, SMS).

Itämurteissa sekä kaakkoishämäläisissä ja pohjois- ja peräpohjalaismurteissa esiintyy preesensin yksikön 3. persoonan muodoissa joskus pääte ‑pi, joka on osassa itämurteita loppuheittoinen. Pääte liittyy etenkin yksitavuiseen verbivartaloon, esim. siinä suap arpoo lyyvvä että mitä tekköö (Juva, SMS), mutta esiintyy myös pidempään muotoon liittyneenä: Iltamisa tahtoopi tytöt olla aina etusijolla (Liminka, SMS). pi-päätettä painottoman tavun jäljessä vastannut ‑vi esiintyy jäänteenä sananparsissa ja runokielessä: Kevät keikkuen tulevi.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot