VISK - § 95 Mitä ja millaisia possessiivisuffiksit ovat?

SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Nominintaivutus > Possessiivisuffiksit > § 95 Mitä ja millaisia possessiivisuffiksit ovat?

§ 95 Mitä ja millaisia possessiivisuffiksit ovat?

Possessiivisuffiksit ovat nomineihin ja muihin nominaalisiin muotoihin kiinnittyviä tunnuksia, jotka ilmaisevat persoonaa (» § 61). Possessiivisuffikseja on kuusi: 1. ja 2. persoonassa on yksikön ja monikon suffiksit ja 3. persoona on luvun suhteen neutraali; suffikseja ovat -nsA^x ja -Vn (» asetelma 45).

Asetelma 45: Possessiivisuffiksit

Persoona	Yksikkö	Monikko
1.	-ni	-mme
2.	-si	-nne
3.	-nsA^x ~ ‑Vn

Possessiivisuffiksi on sanassa sijapäätteen jäljessä ennen liitepartikkelia:

talo-ssa-ni-kin, omi-lla-an-pas, tulle-ssa-mme-ko

Nominatiivissa ja yksikön genetiivissä possessiivisuffiksi liittyy (vahvaan) vokaalivartaloon. Taivutuspäätteen loppu-n ja ‑t puuttuvat possessiivisuffiksin edeltä (a). Nominien possessiivisuffiksilliset muodot ovat siis samanasuisia yksikön nominatiivissa ja genetiivissä ja monikon nominatiivissa (b).

(a)

kirja ~ kirjan ~ kirjat : kirja-ni | perhe ~ perheen ~ perheet : perhee-nne | rakas ~ rakkaan ~ rakkaat: rakkaa-si | (otin) kepi-n : (otin hänen) keppi-nsä | vanhempie-mme (vanhempien + -mme) terveys

(b)

Lapseni [Y NOM] täytti kolme vuotta. | Lapseni [Y GEN] paras ystävä täytti kolme vuotta. | Lapseni [M NOM] ovat jo koulussa. | Näin lapseni [Y GEN ~ M NOM] pihalla.

Myös illatiivissa taivutuspäätteen loppu-n puuttuu possessiivisuffiksin edellä (c). Näin A-vartaloisilla nomineilla ovat possessiivisuffiksilliset yksikön illatiivi ja partitiivi samanasuisia (d).

(c)

Voinko luottaa sinun tukeesi? (tukeen + -si) | Tutustuimme uusiin opettajiimme. (opettajiin + -mme)

(d)

Hän oli tyytyväinen poikaansa. [Y ILL] | Hän ikävöi poikaansa. [Y PAR]

Translatiivin päätteenä on possessiivisuffiksin edellä ‑kse-: Tulit tue-kse-mme.

Kolmannen persoonan possessiivisuffiksilla on variantit ‑Vn (vokaalinpidentymä + ‑n) ja ‑nsA^x (» asetelma 46). Tunnus ‑Vn esiintyy taivutusmuodoissa lyhyen vokaalin jäljessä ja vaihtelee nsA^x-tunnuksen kanssa. Yleiskielessä ‑Vn on sijapäätteiden jäljessä selvästi tavallisempi kuin ‑nsA^x, joka voi vaikuttaa murteelliselta tai vanhahtavalta piirteeltä: talossa-an ~ talossa-nsa, lapselta-an ~ lapselta-nsa, pukea päälle-en ~ päälle-nsä. Variantti ‑nsA^x on toisaalta yksinomainen yksikön nominatiivissa, n:ään loppuvissa sijamuodoissa eli genetiivissä ja illatiivissa (talonsa, taloonsa) sekä A-vartaloisten sanojen yksikön partitiivissa (vatsaansa).

Asetelma 46: 3. persoonan possessiivisuffiksien vaihtelu

	Yksikkö		Monikko
	-Vn	-nsA^x	-Vn	-nsA^x
NOM		lippunsa, kukkansa		lippunsa, kukkansa
GEN		lippunsa, kukkansa		lippujensa, kukkiensa
PAR	lippuaan	(lippuansa), kukkaansa	lippujaan, kukkiaan	(lippujansa, kukkiansa)
ILL		lippuunsa, kukkaansa		lippuihinsa, taloihinsa
INE ym.	lipussaan, kukassaan	(lipussansa, kukassansa)	lipuissaan, kukissaan	(lipuissansa, taloissansa)

Kursivoidut muodot ovat yleiskielessä yksinomaisia ja sulkeissa olevat harvinaisempia. Asetelmaan merkityn inessiivin mukaisia muodot ovat muissakin CCV-päätteisissä sijoissa; essiivi ja komitatiivi ovat vahva-asteisia: lippu-na-an, kukk-i-ne-en.

Huom. Murteittain possessiivisuffiksien asut vaihtelevat. Savolaismurteissa 3. persoonan possessiivisuffiksi on ‑sA^x: se Ville katkas kätesä (Polvijärvi, SMS). Kaakkoismurteissa ja osassa savolaismurteita yksikön 1. ja 2. persoonan possessiivisuffiksit voivat olla i(n)- ja is-asuiset: se ol´ minu ikäseim mies (Hirvensalmi, MA); saat lihhaa palkakseis (Lappee, MA).