SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Partikkelivuorot > Uutisen vastaanottamisen partikkelit: ai, jaa, no > § 1051 No ja (mi)tä vuorona
§ 1051 No ja (mi)tä vuorona
Partikkelia no(h) käytetään
reaktiona eräisiin usein etujäsenenä käytettyihin lausumiin
kuten puhutteluun (Lapsi: Isi,
Isä: Noh), arvuuttavaan kysymykseen tai
kertomusta tai pyyntöä ennakoivaan etiäiseen. Näissä tapauksissa no toimii dialogipartikkelina:
se muodostaa vuoron yksin tai on lyhykäisessä esijaksossa sellaisena vuorona,
joka osoittaa puhujan asettuvan vastaanottamaan toisen puhujan puheenaihetta
(termeistä » § 1218). Varsinaisena
puheenaiheena, joka seuraa no-partikkelia,
voi olla uutinen, mutta myös vitsi, valitus, pyyntö tai vastaava.
Toisin kuin uutisen vastaanottamisen partikkelit, no ei
merkitse edellisessä vuorossa esitettyä uutiseksi vaan vasta ennakoi
sellaista. Partikkelin no äänneasu vaihtelee
lyhyestä pitkävokaaliseen (no:) ja avotavuisesta h-loppuiseen
(noh). (No-sanan
muista käytöistä » § 808.)
•
| Arto: | Arvaa mitä on bussi tampereeks? |
| Pasi: | No, (p)
|
•
| A: | Hei mä kuulin yhen hyvän jutun. |
| B: | No:. (p)
|
•
| Virpi: |
– – mä oon itkeny ku Niagaran
pu |
[tous tänää kuule] ku – – |
| Selma: |
|
[No::h, (p) |
Partikkelistunut on tarkistuskysymyksenä käytetty tä,
joka on lyhentymä kysymyspronominista mitä (» § 1211). Siitä
ei ilmene, onko kyseessä kuulemis- vai ymmärtämisongelma, eikä liioin
se, onko vastaanottajalta mennyt koko vuoro ohi. Seuraavan esimerkin
tavoin puhuja usein toistaakin koko vuoronsa sellaisenaan:
| Tarja: | Te maalasitte
keittiön vai mitä. |
| | (.) |
| Arto: | Täh, |
| Tarja: |
Te maalasitte keit |
[tiön siellä vai. |
| Arto: |
|
[Ei:. |
| Sari: |
|
[Ei:. |
| Tarja: |
↑Ai ette maalannu. (p) |
Edellinen pykälä