SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Vajaakäyttöiset sijat > Instruktiivi > § 1263 Kaksin käsin, monin
paikoin, vuoroviikoin, kiljuen
§ 1263 Kaksin käsin, monin
paikoin, vuoroviikoin, kiljuen
Instruktiivisijainen lauseke on
etupäässä tapaa tai välinettä ilmaiseva adverbiaali. Instruktiivisijaisella
substantiivilla on tavallisesti määrite; usein se ei ilman sellaista
voi esiintyäkään: *Suomi lähti kisoihin toivein.
Tapa, väline:Kuivasin ihon hankaamalla
pyyhkeellä kaksin käsin, – –. (k)
| Yksityistä omistusoikeutta alettiin turvata uusin
säännöin ja keksinnöin, – –. (l)
| Suomikin lähti tämän vuosikymmenen kisoihin suurin
toivein. (l) | – – haluan
pureutua yhteiskuntaan myös fiktion keinoin. (k)
| 1987 Sorsa teki hartiavoimin töitä
estääkseen Lipposen valinnan puoluesihteeriksi. (l)
| – – poika voitti pistein 3–1, – –. (l)
Määrite voi olla myös eri sijamuodossa
ja eri luvussakin kuin sen instruktiivissa oleva pääsana:
– – nykyinen
verotus puhdistaa ilmaa monella tavoin. (l)
| Hyvillä mielin minä palaan eduskuntaan,
– –. (l) | Oli merkillistä, missä
määrin juustot muistuttivat ihmistä. (k)
| Sitten asia on myös siltä osin kunnossa,
– –. (k)
Toiseksi instruktiivilauseke esiintyy ilmaisemassa paikkaa
ja aikaa. Tavallisesti lausekkeessa on joko kongruoiva tai kongruoimaton
määrite tai määriteosa – sanaa paikoin lukuun
ottamatta: Paikoin runsaita
sinileväesiintymiä (E). Kiteymän määrite voi olla
nominatiivissakin: paikka paikoin, aika
ajoin.
Paikka:– – majakat käyvät monin
paikoin aurinkosähköllä. (l)
| – – näillä seuduin ei enää ole kuin
yksi mies, joka osaa nuotantekotaidon. (l)
| – – kysyisin, mistä kohdin demokratia on
kaventunut, missä asioissa? (a)
Aika:
– – saavuin Ivaloon puolilta päivin. (l)
| – – kumpikin yhtiö lähetti ohjelmaa vuoroviikoin. (l)
| – – valtionyhtiöiden pääjohtajat kutsutaan linnaan vain määrävuosin. (l)
| Aamulla hyvissä ajoin seisoin tehtaan
konttorin edustalla. (k)
Hyvin monet instruktiivisijaiset sanat ovat kiteytyneet
astemääritteen saaviksi adverbeiksi tai adverbimaisiksi kokonaisuuksiksi: hyvin, osin, oikein, ensin, kovin, keskimäärin, väärin, samoin, tuskin, harvoin; varkain; avokäsin, poikkiteloin (» § 256).
Instruktiivimuotoja esiintyy myös konjunktiottomissa rinnastusfraaseissa: kynsin
hampain, päivin öin, kipin
kapin (» § 1083).
Instruktiivisijainen E-infinitiivilauseke on yleinen tavan
adverbiaalina (» § 515 – 519),
myös statusrakenteessa (» § 877).
Kivusta kiljuen mies hyppi yhdellä
jalalla yrittäen ravistaa kissaa irti. (l)
| istuen ajettava vesijetti (l)
| Mutta enimmäkseen hän vain juoksi ympäri keskustaa salkku
kainalossa ja kravatti heiluen, pää kiiltäen kuin
kuparilantti, – –. (k)
Tavan ilmaus on joskus mahdollista tulkita
temporaalisestikin tulevaan viittaavaksi, jolloin rakenne voi vastata
rinnasteista ilmausta:
Ruotsalainen menetti ajokkinsa hallinnan
oikealle kaartuvassa mutkassa päätyen syvään ojaan. (l) ’ja
päätyi’
E-infinitiivin instruktiivia käytetään
rinnasteisen lauseen tai relatiivilauseen kaltaisesti myös ilmauksissa,
joissa luonnehditaan enemmänkin koostumusta tai suhdetta kuin tapaa:
Professorin
tehtäviin kuuluu nuorisopsykiatrian kehittäminen lääketieteellisenä
oppialana käsittäen perusopetuksen suunnittelun,
kehittämisen, valvonnan ja toteutuksen, – –. (E)
| Suursponsoreiden joukko on perin kirjava, muodostuen mm.
urheilujuomavalmistajasta ja meijeristä. (l)
Monista instruktiivisijaisista E-infinitiiveistä
on kiteytynyt adpositioita, esim. alkaen, johtuen, koskien, katsoen (» § 698).
Huom. Sana voi olla n-loppuinen
yksiköllisenä ja noudattaa samaa sijan suhteen inkongruenttia ilmaustyyppiä
kuin i:llinen instruktiivi: Mieti mistä
kohden sivua mainospaikkasi ostat! (E); – –
minut hinattiin kielimuurin väärälle puolen (E).