VISK - § 1259 Translatiivin keskeiset käytöt

SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Paikallissijat > Paikallissijojen muuta käyttöä > Essiivi ja translatiivi > § 1259 Translatiivin keskeiset käytöt

§ 1259 Translatiivin keskeiset käytöt

Translatiivi on suuntasija, joka esiintyy tilanmuutos- ja resultatiivimuoteissa (» § 481 – 482) sekä tulosrakenteessa (» § 904; temporaalisesta käytöstä » § 1250). Intransitiivisen lauseen predikatiiviadverbiaalissa se ilmaisee, miksi tai millaiseksi joku tai jokin tulee tai muuttuu (a) ja transitiivisessa lauseessa taas, miksi tai millaiseksi joku tai jokin nimetään, tulkitaan tai tarkoitetaan (b) (» § 978).

(a)

– – mä tulen aika nopeesti sairaaksi. (k) | Hän ei myöskään ole ryhtynyt lausuntoautomaatiksi, – –. (l) | Suostutteko keskustapuolueen uudeksi puheenjohtajaksi? (l) | Aineelliset vahingot jäivät pieniksi. (L)

(b)

– – häntä sanotaan lähes mahdottomaksi työtoveriksi. (l) | Se ele oli tarkoitettu varoitukseksi, – –. (k) | Tarja Halonen valittiin ensimmäisenä suomalaisena naisena tasavallan presidentiksi. (L) | Kuutti oli ajanut autonsa mäsäksi. (k)

Translatiivilausekkeen sisältävä olla-verbillinen lause esiintyy soveltuvuutta, sopivuutta tai riittävyyttä ilmaisevissa konstruktioissa, joissa toinen keskeinen adverbiaali on elatiivissa. Lisäksi translatiivi ilmaisee luokkaa, tilaa tai ominaisuutta, johon nähden kyseistä entiteettiä suhteutetaan.

Soveltuvuus:– – esimerkiksi jakamatonta kunnioitusta nyt nauttivan emeritus arkkipiispan John Vikströmin tullessa virkaan epäiltiin onko hänestä armoitetun puhujan Mikko Juvan seuraajaksi. (L) | Miksi suomalaisista ei ole laulajiksi? (l)

Suhteutus:Hyvässä työyhteisössä tuntee olevansa oikein hyvä ihmiseksi, onpa lihava tai laiha. (E) | Kaikki meni oikein hyvin ensikertalaiseksi. (L) | Joukon painavimmaksi autoksi Pajero pysähtyy kohtuullisen hyvin. (l)

Translatiivilauseke esiintyy olla-verbin kanssa sanonnassa jokin on hyväksi ~ pahaksi ~ haitaksi ~ vaaraksi, jolla on adjektiivien tapauksessa elatiivivastine: jokin on hyvästä ~ pahasta (» § 456).

Monet translatiivisijaiset ilmaukset ovat kiteytyneet ilmaisemaan tapaa:

Opastusta myös savoksi! [Kiasmassa] (L) | – – en kai minä huvikseni soittele tähän aikaan. (k) | Poika lauleli itsekseen – –. (k) | – – valmiiksiäänitettyjä kasetteja kuuntelee mielikseen. (l) | Terveydeksi!

Translatiivimuotoiseen A-infinitiivilausekkeeseen, etenkin finaalirakenteeseen, sisältyy usein tarkoituksen implikaatio, esim. He palasivat tavatakseen taas vanhat ystävät ja sukulaiset (l); aina intentionaalisuutta ei kuitenkaan ole mukana: Ranska oli ensimmäinen EU-maa, joka siirtyi tuona vuonna kesäaikaan maaliskuussa palatakseen taas talviaikaan syyskuussa (L) (» § 513). A-infinitiivin ja partisiippien translatiivimuodot esiintyvät useissa verbiliitoissa: ottaa onnistuakseen, tulla tehneeksi, saada tehdyksi (» § 453).

Huom. Tavallisimmat translatiivisijaiset sanaesiintymät teksteissä ovat adverbistuneita tai partikkelistuneita sanoja: lisäksi, esimerkiksi, siksi, miksi, aluksi, erikseen, tarpeeksi, toistaiseksi, onneksi (» § 387).