Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Erisnimet > Erisnimien yksilöivyys > § 597 Erisnimen yleisnimimäinen käyttö: ihan uuno, uudet virenit

§ 597 Erisnimen yleisnimimäinen käyttö: ihan uuno, uudet virenit

Yksilöivästä erisnimestä voi tulla yleisnimen tai adjektiivinkin kaltainen. Esimerkiksi henkilön tai eläimen nimi saattaa vakiintua viittaamaan yleensä lajiin tai johonkin sille tyypilliseen ominaisuuteen.

(a)
– – mansikit ja muurikit on saatava tuottamaan laadukkaampaa maitoa. (l) | – – he olivat hetken päivitelleet äskeisen taunon sikamaisuutta. (k) | Kaksi vähän vanhempaa lyyliä olisi vienyt meidät väkisin johonkin lähellä sijaitsevaan laivahotelliin. (K) | Ne olivat täynnä halpoja töherryksiä, joissa poseerasi alastomia tai puolipukeisia eevoja, venuksia ja fatimoita. (k) | No, mä olin tietty siinä ihan hoo-moilasena. (E) | se oli iha uuno kans (p)

Tavallista on myös erisnimen käyttö viittaamassa jonkun tietyn ihmisen ominaisuuksiin tai tälle tyypilliseen toimintaan tai tekoon. Kun nimi on yksikkömuotoinen, sillä viitataan sekä kyseiseen ihmiseen että tämän ominaisuuksien kautta toiseen yksilöön. Tällöin nimellä voi olla paikkaa tai ajankohtaa ilmaiseva genetiivi- tai adjektiivimäärite ja ilmaus on metaforinen (b). Myös paikannimiä käytetään näin (c). Iso alkukirjain osoittaa, että ilmaus hahmotetaan nimeksi.

(b)
Häntä [Palmgrenia] alettiin kutsua ”Pohjolan Chopiniksi” ja ”Pohjolan Schumanniksi”. (l) | Hän on 2000-luvun Picasso. | 30 kilometrin tuntinopeus ja olematon kiihtyvyys eivät estä Amicaa olemasta mopojen Rolls Royce – –. (l)
(c)
– – täällä Suomen Ateenassa opettajat kertovat vanhempien tulleen innolla mukaan koulun toimintoihin – –. (l) | Pohjolan Pariisin kautta Mikkeliin [kyseessä Joroinen] (l) | Olavinlinna on suomalaisten solistien Mekka. (l) | 1966 hän matkusti ”Canossan-matkalle” Moskovaan – –. (l)

Yksikkö- (d) tai monikkomuotoisella nimellä (e) luonnehditaan myös yksilöitä, joilla on alkuperäisen nimenkantajan ominaisuuksia. Nimitys on yleisnimimäinen, kuten pienen alkukirjaimen käyttökin osoittaa, ja ilmaus on usein geneerinen.

(d)
– – joka kolesterolia pelkää, se kuolee ennemmin tai myöhemmin, kun taas läski-tarzan elää päivästä toiseen muina miehinä. (ou) | Pankaamme kirjoihin, että 2000-luvulle päästyä jonkun silloisen juhakankkusen huoltoteamista löytyy mekaanikko nimeltä Aapo Rautiainen. (l) | Syyttäjä vaatii naispuoliselle auervaaralle rangaistusta törkeästä petoksesta. (l)
(e)
– – osa kouluttamattomimmista saattaa varhaiseläkkeellä vielä sortua ulkomaan auervaaroihin, – –. (l) | Nyt on jukolan jussienkin tiedettävä, mistä lähtee laiva Tallinnaan. (l) | – – uusien virenien nousu Suomen yleisurheilun pelastajiksi olisi epätodennäköinen sattuma. (l) | Helsinkiläiset taksin ratissa leipänsä tienaavat mikahäkkiset eivät pärjää alkuunkaan israelilaisille kollegoilleen. (E) | Nyt etsitään uusia hynnisiä, mattiloita, isokoskia! (L)

Monikkomuotoista erisnimeä käytetään yleisnimimäisesti ilmauksessa tehdä x:t ’toimia niin kuin kyseisen niminen yksilö on toiminut’, esim. – – aika moni oli tehdä häkkiset eli hyytyä lähtöruutuun (E).

Rekisteröidyt tuotemerkkien nimet saattavat yleistyä merkitsemään laajemmin kaikkia vastaavia tuotteita. Esimerkiksi vichy ~ vissy voi tarkoittaa mitä hyvänsä kivennäisvettä, aspiriini ylipäänsä särkylääkettä jne.

(f)
Uusi kuiva linja [konjakkilinjan sijasta] on otettu käyttöön koko liike-elämässä. Vichy istuukin paremmin uusiin mäntykalusteisiin. (l) | Otin aspiriinin ja menin nukkumaan. (k)

Huom. Yleisnimet saattavat erisnimistyä tai olla käytöltään erisnimen kaltaisia. Nimien tapaan yksilöivästi voidaan käyttää mm. hellittelynimiä kuten kulta, muru, perhesuhdetta ilmaisevia sanoja kuten äiti, isä, mummi, ukki, (avo)mies, (avo)vaimo, poikaystävä sekä muita puhujan todelliseen tai kuviteltuun lähipiiriin kuuluvien hahmojen nimityksiä kuten opettaja, talonmies, johtaja, jumala, joiden tarkoite on kulloisellekin puhujalle yksilöllinen. Yksilöivä merkitys on myös monilla julkisen alan edustajien kategorioilla kulloisessakin yhteisössä tiettynä aikana, esim. presidentillä tai pääministerillä. Myös jotakin rakennusta, instituutiota tai paikkaa tarkoittavalla substantiivilla saatetaan viitata erisnimen kaltaisesti yksilöiden, esim. kauppa, kirkko, navetta, neuvola, piha, puisto, ranta, tarha, terveyskeskus.

Sukulaisnimitykset ovat siinäkin suhteessa erisnimen kaltaisia, että on sopimuksenvaraista, mitä nimityksiä käytetään vaikkapa vanhemmista ja isovanhemmista: äiti ~ äiskä ~ mutsi, isä ~ isi ~ iskä ~ faija, isoäiti ~ mummo ~ mummi jne.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot