Glottalisaatio on ilmiö, jolle on ominaista äänihuulten värähtelyn heikkeneminen, mahdollinen puristuma ja ääritapauksessa sulkeuma eli glottaaliklusiili. Glottalisaation merkkinä on ’ tai ʔ. Glottalisaatiota esiintyy paitsi rajageminaatiossa vokaalien välisessä asemassa (otaʔ ʔomena » § 34 – 35), savolaismurteissa myös sananloppuisen n:n tilalla vokaalialkuisen sanan edellä:
Lisäksi glottalisaatiota tavataan etenkin savolaismurteisilla puhujilla vokaalialkuisen sanan alussa ylipäätään:
Glottalisaatio toimii sanapainon kanssa sananrajan merkkinä. Ilmiö esiintyy myös yhdyssanan sisällä: [juhannus'yö] ~ [juhannusʔyö].
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä