Superlatiivijohdoksille yksinomainen määritetyyppi on järjestysluvun tai järjestystä ilmaisevan adjektiivin seuraava translatiivimuoto, jolla ilmaistaan sijaintia asteikolla suhteessa korkeimpaan arvoon (a). Superlatiivin yksiselitteisyyttä tähdentää genetiivimuodosta kiteytynyt kaikkein tai etenkin puhutussa kielessä myös kaikista (b).
Koska superlatiivijohdos on semanttisesti yksiselitteinen, se ei saa määritteikseen adjektiivin ja adverbin tavallisia astemääritteitä eikä myöskään komparatiivijohdoksille tyypillisiä numeerisia määritteitä eikä vielä-tyyppisiä sanoja: *vähän ~ *huomattavasti ~ *aika ~ *20 metriä ~ *vielä korkein. Superlatiivijohdoksia ei voi myöskään – kuten ei komparatiivijohdoksiakaan – määrittää genetiivisijaisilla adjektiivimääritteillä: *valitettavan pienin. Sen sijaan superlatiivijohdokseen voi liittyä tapaa ilmaiseva sti-adverbi, jollaiset määrittävät niin perusasteista kuin komparatiivimuotoistakin adjektiivia tai adverbia: