Komparaatio on vertailu- eli komparaatiomuotojen eli komparatiivi- ja superlatiivijohdosten muodostamista (» § 300 – 302). Komparatiivijohdos ilmaisee, että ominaisuutta on enemmän kuin verrattavassa entiteetissä tai asiaintilassa (a). Superlatiivijohdos puolestaan ilmaisee, että ominaisuutta on enemmän kuin missään muussa verrattavassa ja edellyttää siis useamman kuin kahden verrattavan joukkoa (b). Vertailuasteet eli perusaste (positiivi), komparatiivi ja superlatiivi muodostavat kolmijäsenisen paradigman: pieni, pienempi, pienin.
Komparaatio on kvantitatiivista: olioita, asiaintiloja ja tilanteita verrataan toisiinsa jonkin ominaisuuden asteen suhteen. Vertailu tapahtuu kuitenkin kulloisenkin kontekstin ilmaisemaan normiin suhteutettuna; asteikko on suhteellinen, eikä ominaisuuden tosiasiallinen määrä välttämättä paljastu ilmauksesta. Esimerkiksi lause Antilooppi on hitaampi kuin gepardi ei kerro vertailtavien todellista nopeutta, eikä lause Minä asun meistä lähimpänä eduskuntataloa paljasta varsinaisia etäisyyksiä.
Komparaatio koskee ensinnäkin suhteellista ominaisuutta ilmaisevia skalaarisia adjektiiveja kuten pieni, kaunis, mukava sekä kuvallisessa tai muussa laajennetussa käytössään myös absoluuttista ominaisuutta ilmaisevia adjektiiveja kuten paperinen, suomalainen (tarkemmin » § 605 – 607). Lisäksi komparoituvia ovat adjektiivistuneet partisiipit, adjektiivikantaiset adverbit, eräät paikan, ajan ja määrän adverbit sekä muutamat kvanttoripronominit. Komparaatiomuoto on mahdollinen myös suhteellista sijainti- tai ajankohtaa ilmaisevista adverbiaalina esiintyvistä substantiiveista. (» Asetelma 103.) Myös monet kuvailevat substantiivit komparoituvat satunnaisesti: Tomppelimpikin sen ymmärtää; Ei pöntömpi ajatus.
| t | vanha, hyvä | vanhempi, parempi | vanhin, paras |
| nopeasti | nopeammin | nopeimmin ~ nopeiten | |
| takana, lähelle, kauan, usein | taempana, lähemmäs, kauemmin, useammin | taimpana, lähimmäs, kauimmin ~ kauiten, useimmin | |
| paljon, vähän | enemmän, vähemmän | eniten, vähiten | |
| usea, harva | useampi, harvempi | useimmat | |
| rannalle, pohjoisessa, illalla | rannemmalle, pohjoisemmassa, illemmalla | rannimpana |
Kun ominaisuus hahmotetaan skalaarisesti, sitä ilmaisevasta sanasta voidaan muodostaa paitsi vertailuilmauksia (aurinkoisempi, aurinkoisin) myös astemääritteellisiä ilmauksia: melko aurinkoinen. Jos ominaisuus taas ei ole hahmotettavissa skalaarisesti, sitä ilmaisevasta adjektiivista ei muodosteta vertailu- eikä asteilmauksia: *eilisempi, *eilisin, *melko eilinen.
Komparaatiojohdokset muodostavat toisenlaisia lausekkeita kuin komparoitumattomat kantasanansa. Tämä koskee erityisesti komparatiivia, johon liittyy täydennyksenä vertailukohdan ilmaus: nopeampi kuin sinä, muita nopeammin (» § 635). Koska komparaatiojohdoksiin sisältyy jo modifioiva johdinaines, niitä ei voi määrittää esim. intensiteetti- tai tavan määrite, kuten perusasteisia adjektiiveja ja adverbeja voi: *hyvin kauniimpi, *melko kauimpana, *huomattavan vähemmän (» § 638). Sen sijaan komparatiivijohdoksella voi olla määritteenä kvanttoriadverbi, jollainen taas ei määritä perusasteisia adjektiiveja ja adverbeja: paljon ~ huomattavasti nopeampi, *paljon nopea(sti). Superlatiivijohdokselle ominainen määrite on kaikkein ~ kaikista (» § 645).
Huom. 1. Komparaatio voidaan ilmiönä lukea yhtä hyvin johtamiseksi kuin taivutukseksikin. Johtamiselle ominaista on se, että komparaatiojohdin muuttaa sanan valenssia ja sen tyypillisiä määritteitä ja muodostaa produktiivisesti taipuvia sanoja. Komparaatio soveltuu myös muuten lähes taipumattomiksi käsitettyihin adverbeihin (» § 302). Taivutusmaista komparaatiossa on produktiivisuus. Sijapääte on kuitenkin komparaation tunnuksen jäljessä: piene-mmä-ssä, kaune-impa-an. (» § 61 – 62.)
Huom. 2. Eräiltä lokatiivisia suhteita ilmaisevilta adjektiiveilta puuttuu perusaste: alempi – alin, ylempi – ylin, lähempi – lähin, ulompi – uloin, sisempi – sisin (vastaavilla adverbeilla on perusaste: alhaalla, lähellä jne.). On myös komparatiivijohdoksia, joita ei vastaa superlatiivi, esim. sinnempänä, illemmalla. Adjektiivin hyvä komparatiivi ja superlatiivi perustuvat eri leksikaaliseen vartaloon kuin perusaste: hyvä, parempi, paras ~ parhain.
Suhteellista sijaintia ilmaisevista adpositioista voivat esiintyä komparatiivi- tai superlatiivimuotoisina sellaiset, joilla on partitiivisijainen täydennys: – – aloin virkata lähempänä ikkunaa (k); Hän istuutui Tantun pöytää lähinnä olevaan tuoliin, – – (k); vrt. lähellä ikkunaa. Sen sijaan genetiivisijaisen täydennyksen kanssa adpositio ei ole komparaatiomuodossa: *ikkunan lähempänä, vrt. ikkunan lähellä.
Edellinen pykälä