VISK - § 1637 Kieltohakuisia verbejä

SISÄLLYS > ILMIÖT > Kielto ja kielteiset ilmaukset > Kieltohakuisuus > Kieltohakuisia adjektiiveja, adverbeja ja verbejä > § 1637 Kieltohakuisia verbejä

§ 1637 Kieltohakuisia verbejä

Verbeistä merkitykseltään kielteisiä modaalisia konteksteja suosivia ovat mm. sellaiset, jotka infinitiivitäydennyksensä kanssa ilmaisevat tekemisen mahdollisuutta tai rajoituksia esim. uskaltamisen ja soveliaisuuden akselilla; monilla verbeistä on muitakin merkityksiä. Tällaisissa ilmauksissa on tavallisesti joko inhimillinen subjekti tai nollapersoona (» § 469, 1567).

(a)

arvata, auttaa, hennoa, hirvitä, häikäillä, iljetä, joutaa, kannattaa, kehdata, kärsiä, malttaa, parata, passata, ra(a)skia, tahtoa (’meinata’), tarvita, tohtia, toimittaa, uskaltaa, viitsiä + A-infinitiivi

Harjoituksia ja kilpailuja on runsaasti. Pitkille lomareissuille ei arvaa lähteä, kun työt jäisivät tekemättä. (E) | – – presidentinkään ei auta odottaa palkanlisäyksiä. (l) | Enkä yksinkertaisesti hirviäisi hypätä laiturilta pää edellä. (k) | Kuolleiden muusikoiden vanhoja nauhoja käytetään häikäilemättä uusien levyjen vauhdittajina. (l) | Televisioon ei parane mennä nikottelemaan – –. (l) | Putkia ei tietenkään toimita kaivaa ikiroutaan, vaan ne kulkevat maan päällä, – –. (l)

Kyseiset verbit esiintyvät myös myöntömuotoisissa kO-kysymyksissä tai sellaisissa konteksteissa, joissa on kyse mm. viitsimisestä tai raskimisesta (b). Myös ihmettelyä tai paheksuntaa ilmaisevat kiteymät mahdollistavat kieltohakuisen verbin esiintymisen tietyissä myöntömuotoisissa affektisissa konstruktioissa (c).

(b)

Kärsiikö kysyä mitä maksoi? (k) | En tiedä passaako täällä puhua politiikkaa – –. (l) | Ainoa tapa jolla kehtaan tätä työtä tehdä, – –. (l) | Mutta olojen pitää olla sellaiset, että sinne ylipäätään viitsii mennä, – –. (l) | Aaro K. on niin nuuka, että juuri ja juuri raskii pistää palkkalistan maksuun. (k)

(c)

Ettäs kehtaakin, ihan vieraalle ihmiselle hymyillä! (L) | Että viitsitkin aikaihminen leikkiä. (L)

Tosin myös tyyppi (c) tulkitaan kiellon avulla: ’ei ole sopivaa’.

Tyypillisesti kielteisissä konteksteissa esiintyviä verbejä ovat huolia ja välittää niin infinitiivi- kuin NP-täydennyksenkin kanssa. Kieltohakuisia ovat lisäksi piitata, perustaa ’välittää’, häikäillä, siekailla, sumeilla (d). Tavallisia verbeistä ovat myös MA-infinitiivin abessiivimuodot sekä karitiiviadjektiivit (e).

(d)

Ei huoli ajatella sitäkään, että auto ajoi kesällä Ahvenanmaalla päälle – –. (l) | Maorit eivät huoli Cookin laivaa – –. (l) | – – elämäni olisi helpompaa, jos en välittäisi hänestä. (E) | Osmo Soininvaara ei juhlapuheista paljon perusta. (L) | – – kirja ei sumeile sanoa suoraan, kun jotakin asiaa on varaa parantaa. (l) | – – Milosevic tuskin paljoa piittaa hädänalaisten heimoveljiensä asemasta. (l)

(e)

Ostaja – – käytti tilannetta sumeilematta hyväkseen – –. (l) | – – [ihminen] on ahne ja kanssaihmisistä piittaamaton – –. (l)

Kielteisissä konteksteissa esiintyvät myös elollisen olion minimaalista liikkumista tai ääntelemistä ilmaisevat verbit hievahtaa, hiiskahtaa, hiiskua, inahtaa ja pukahtaa (f). Kielteinen on lisäksi olla-verbillinen partitiivimuotoisen minen-substantiivin sisältävä rakennetyyppi ei ole kehumista (g) (» § 452).

(f)

Valonen kuitenkin ilmoitti, että ei hievahda paikaltaan mihinkään. (l) | Jari seisoi hievahtamatta. (k) | Talvisodan taustasta ei hiiskuta sanallakaan – –. (l) | Tässä vaiheessa vallitsi toimituksessa hiiskumaton hiljaisuus. (ou) | Hänen runonsa levisivät pääasiassa kädestä käteen eikä kukaan inahtanutkaan hänen ja hänen perheensä kohtalosta. (l)

(g)

– – hotellitilanteessa ei ole kehumista – –. (l) | Koulutustaustaa siis löytyy, eikä virkamiesurassakaan ole moittimista – –. (l) | – – valtio määrää ehdoista eikä meillä ole niihin mitään sanomista. (l) | Kappeliin ei vammaisella ilman avustajaa ole menemistä – –. (l) | Näytä niille Supi, muuten ei ole kotiin tulemista! (k)

Huom. Puhutussa kielessä tartte-vartaloinen verbi esiintyy niin kielto- kuin myöntölauseissa, esim. Ei tartte onneks enää mennä sinne (l); Nyt mun kyllä tarttee lähtee (P), vaikka yleiskielessä modaalinen tarvita on lähinnä kieltohakuinen: Minun ei tarvitse lähteä (» § 1613).