Karitiiviadjektiiveja ovat nominikantainen tOn-päätteinen adjektiivi ja verbikantainen mAtOn-loppuinen kieltopartisiippi. Ne ilmaisevat kantasanalla esitetyn puuttumista, olemassa olemattomuutta tai tapahtumattomuutta (» § 292 – 293, 526). Esimerkiksi työtön henkilö merkitsee henkilöä, jolla ei ole työtä, työtä tekemätön henkilö taas sellaista, joka ei tee työtä. Ilmaustyyppi on produktiivinen, mutta siihen kuuluu myös merkitykseltään erikoistuneita leksikaalistumia kuten hävytön, mahdoton, vaatimaton, välttämätön, välitön, älytön, ääretön.
Karitiiviadjektiiviin sisältyvä kielto mahdollistaa ilmaukseen kieltohakuisia aineksia, esim. Hän on mitään tekemätön tyyppi; Nyt olis älytöntä soittaa kellekään.
Karitiiviadjektiivien edelleenjohdokset UUs-substantiivit esittävät käsitteenä kantasanan ilmaiseman puuttuvan ominaisuuden: työttömyys < työtön, rakkaudettomuus < rakkaudeton (» § 175).
Huom. Eräillä substantiivikantaisilla karitiiviadjektiiveilla on vapaa-loppuinen merkitysvastine, esim. veroton ~ verovapaa, useimmilla kuitenkaan ei: asiaton ~ *asiavapaa, rauhaton ~ *rauhavapaa. On myös vapaa-loppuisia adjektiiveja, joilla ei ole tOn-loppuista vastinetta: Siitä mitä on arvovapaa opetus ja tutkimus voisi keskustella paljonkin (E) ≠ arvoton (» § 292 huom.).