VISK - § 1432 Kilpailevat korrelaatit

SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Anaforan kieliopilliset keinot > Pronominit hän ja tämä > § 1432 Kilpailevat korrelaatit

§ 1432 Kilpailevat korrelaatit

Jos edellä on mainittu kaksi korrelaatiksi tulkittavissa olevaa substantiivilauseketta, jatkossa käytetty anaforinen pronomini se tai hän voi periaatteessa olla samaviitteinen niistä kumman tahansa kanssa. Persoonapronomini hän ~ he on kuitenkin yleensä samaviitteinen etualaisena olevan lausekkeen kanssa. Etualaisuus voi tarkoittaa saman tai hallitsevan lauseen subjektin asemaa tai muuta teemapaikkaisuutta (a). Viittaussuhteet voivat toisaalta selvitä tekstin merkityksenkin perusteella (b). Jos kaksi tarkoitetta on yhtä aikaa jatkuvia, taka-alaiseen niistä voidaan viitata pronominilla tämä ~ nämä (c).

(a)

Naiset_i vaikuttaisivat olevan miehiä alttiimpia masennukselle tai ainakin he_i hakeutuvat helpommin hoitoon. (L) | Kieli luikerteli kuin kyykäärme Kahman_j suupielessä ja Kaukoa_i iljetti. Hän_i painoi trasselia haljennutta kämmentä vasten. (k)

(b)

Harjunpää_i harppasi lähemmäs, mutta ei ehtinyt hätiin: nainen_j tuupertui lattiaan, ja kuului kolaus kun hänen_j päänsä osui tuolinjalkaan. (k)

(c)

Kahdesti Aulis_i vaati vielä miestä_j pysähtymään ja luopumaan sorkkaraudasta. Kun tämä_j ei totellut, hän_i tähtäsi maahan miehen_j jalkojen eteen ja painoi liipaisinta. (k) | Omaiset_i olivat tulleet saattamaan lähtijöitä_j ja ∅_i vilkuttivat näille_j kyyneleet silmissä. (l) | Ei tuntunut kovin uskottavalta, kun entinen mies_i vei mustasukkaisuuksissaan leivänpaahtimen uudelta mieheltä_j. Tämä_j alkoi kymmenennen jakson jälkeen tuntua messiaalta. (k)

Toinen ero pronominien hän ja tämä välillä on, että hän, puhutussa kielessä se, voi esiintyä useita kertoja peräkkäin (d–e) (» § 1443), mutta tämä tuskin enempää kuin kahdesti. Tarkoitteesta, johon on juuri viitattu tämä-pronominilla, käytetään uudestaan viitattaessa yleensä pronominia hän tai se (f). (Hän-pronominista referoinnissa » § 1469 – 1470.)

(d)

Muistan laitoksen puistossa tapaamani naisen joka kertoi miksi hän oli asiakkaaksi tullut: aina kun hän oli pois kotoa naapurit murtautuivat sisään ja sirottelivat huumausainetta hänen tyynylleen niin että hän joutui hengittämään sitä nukkuessaan, ja vaikka hän tuuletti vuodevaatteet useita kertoja päivässä huumeita jäi silti kankaiden kudoksiin, eikä hän mahtanut sille eikä naapureille mitään. (k)

(e)

nii, se [entinen missi] o iha (.) mun mielest se on normaali nuori tyttö mut sitä seurataan vaan (.) ni helvetin tarkkaan ja sit sen ongelma on se et se ei niinku tajua, (.) että (.) sitä seurataan, (.) eikä jaksa kiinnittää siihen, (.) nii paljo, – – (P; Tiainen 1998b: 508)

(f)

Onnellinen äiti halaa tytärtään ja päättää saada tämän unohtamaan vastenmielisen seikkailunsa lupaamalla tälle valoisan tulevaisuuden. (a) | Virkailija tarkisti miehen henkilöllisyyden, mutta uskoi tämän liikkuvan oikean omistajan asialla ja antoi tälle uuden rekisteriotteen. (l) | Jos olisi tiennyt enemmän, kenties Kaarle Rauta olisi vähintäänkin säälinyt kalvakkaa poikaa_i. Tämä_i ei vaikuttanut oikein terveeltä. Ehkä häntä_i kalvoi jokin piilevä sairaus, – –. (k)

Huom. Pronominin tavoin esiintyy myös yleismerkityksinen substantiivi tai adjektiivi, esim. tyttö, mies, edellinen – jälkimmäinen.

Kauko yritti nähdä Merjan, mutta tyttö oli korin ympärillä heiluvan tungoksen keskellä. (k) | Elokuvakoulun järjestävät Helsingin kulttuuriasiainkeskus ja Taideteollinen korkeakoulu. Jälkimmäinen järjestää myös kansainvälisen ammattilaistapahtuman. (l) | Matteus ja Luukas toistavat tarinan pienin lisäyksin, joilla ei ole suurta vaikutusta pääasiaan. Edellisen mukaan mies oli nuori, jälkimmäisen mukaan korkeassa asemassa. (k)