Allatiivi on paikallissijoista merkitykseltään selvärajaisin; se on pitkälti lokatiivisen ja habitiivisen adessiivin tulosijainen vastine. Allatiivista paikan ja tilan ilmauksissa » § 1240 – 1246 sekä ajanilmauksissa » § 1250.
Habitiivisissa ilmauksissa allatiivilauseke merkitsee toiminnasta hyötyjää eli vastaanottajaa taikka kokijaa (» § 1247; ks. myös » § 986). Se toimii täydennyksenä mm. antaa-tyyppisten verbien ja kommunikaatioverbien yhteydessä (» § 478, 483 – 484). Lisäksi allatiivisijaisella lausekkeella ilmaistaan kohdetta: sitä, johon asennoidutaan tai reagoidaan (» § 619).
Huom. 1. Nimityksellä kohde on voitu tarkoittaa sekä patienttiroolista objektia että hyötyjäroolista adverbiaalia: Annoin kirjan (patientti) hänelle (hyötyjä). Jälkimmäistä kutsutaan eräiden kielten kieliopeissa epäsuoraksi objektiksi.
Huom. 2. Allatiivin pääte sisältyy eräisiin leksikaalistuneisiin adverbeihin: jalkeille, (tulla) hyvilleen, osapuilleen, suunnilleen, hiljalleen, kuuluville (» § 387).
Edellinen pykälä