SISÄLLYS > ILMIÖT > Affektiset konstruktiot ja keinot > Eksklamatiiviset lausumat > Väitelauseet ja affektisuus > Pro-sanat affektisessa väitelauseessa > § 1715 Sinä se jaksat, se
on varma se, X se on, joka..
§ 1715 Sinä se jaksat, se
on varma se, X se on, joka..
Tietynrakenteiset väitelauseet, joissa jokin pro-sana kuten se, siinä, sellainen tai joku on
ei-referentiaalisessa käytössä, saavat affektisen tulkinnan. (Pronominien tunnusmerkittömästä,
referentiaalisesta käytöstä » § 1405.) Tulkintaa
kannattamassa on usein myös partikkeleita kuten vasta, kyllä, sitten tai
muita lausumaan lisämerkityksiä tuovia elementtejä.
Fokusrakenne,
jonka alkuasemaisen substantiivi- tai adverbilausekkeen jäljessä
on ekspletiivinen pronomini se tai ne,
saa affektisen tulkinnan nimenomaan konteksteissa, joissa puhetoimintana
on esim. kiistely, vakuuttelu, moitiskelu tai toisaalta kehuskelu
(a). Varsinkin muissa kuin subjektialkuisissa lauseissa toimii vastaavalla
tavalla ekspletiivisesti partikkeli sitä (b).
(Fokusoivasta lohkorakenteesta myös » § 1404.)
(a)
Monet sanoivat,
että taso on kohenemassa vuosi vuodelta, mutta minä se vain
säilyn ykkösenä, – –. (l) | Sinä
se sitten jaksat uhota. (k)
| Italialaiset ne sitten ovat ihmeellisiä. (k)
| Sen ymmärsi Urho Kekkonen, ja hän se tekikin
urheilullisuudesta vakavasti otettavan poliittisen ansion, – –. (k)
| Museot ne aina nurkuvat ja valittelevat
sitä, kun ei ole tarpeeksi rahaa hankintoihin. (k)
(b)
Osaan sitä minäkin
laskea leikkiä. (k) | – Vielä sitä syödään
ja juodaan. (k) | Siinä [eduskunnassa] sitä kuultiin
puhetta, tuntikaupalla. (L) | Ja
saksalaiset miettivät: Me sitä ollaan hyviä
ja virallisia täällä Saksassa ja tehdään laatutavaraa, ja kaikkea
se saksalainen keksii. (k)
Lohkeamarakenne,
jossa alkuasemainen pronomini se tai ne toistuu
lauseen lopussa, ilmaisee puolestaan mm. vakuuttelua (» § 1064 – 1067) (c). Näitä
muistuttaa verbitön vastausidiomi sepä se.
(c)
Saan vielä
katua hyvyyttäni, se on varma se. (k)
| – – Se oli vauhtia se. (k)
| No niin, se oli se ilta se. (k)
| Teosta lukiessa tulee mieleen valistusfilosofi Rousseau.
Ei hän ollut beat. Ja se on hiton reilusti
sanottu, se. (k)
Yhdyslause tyyppiä se on(kin) sellainen x,
että saa useimmiten affektisen tulkinnan (d). Paljoksunta
tai rehentely kohdistuu proadjektiivin sisältävän substantiivilausekkeen
tarkoitteeseen, jota että-lause spesifioi
(myös » § 1161). Ekvatiiviset fokusrakenteet ovat
tehtävältään lohkeamarakenteen kaltaisia, vakuuttelevia konstruktioita;
ne ovat yleisiä esim. sananparsissa (e).
(d)
– Teillä onkin edessä sellainen
remontti, että itku vielä pääsee, mies naurahteli. (k)
| – – se olikin sellainen ääni, että komppania
hajosi hetkessä kuin kanaparvi. (k) | Siinä
se on kyllä semmoinen heppu, että lähtipä se
mitä tahansa tekemään, niin kaikki se kyllä tekee. (p)
(e)
Musiikki se
on, joka vetää. (l) | Kuka rahasta
juoksisi? Sisäinen pakko se on, joka panee ihmisen juoksemaan. (l)
| Virheliike se on, joka ihmisen liikkeessä pitää. (l)
Indefiniittistä kvanttoripronominia jotain käytetään
liioittelevien nominaalisten lausekkeiden osana kannattamassa lausuman
affektista sävyä (f). Jotkut ilmaukset eivät olisi kieliopillisia
tai ainakaan affektisia ilman pronominia.
(f)
Tässä on kyllä jotain mätää. vrt. Tässä
on kyllä mätää. [esim. paiseesta]
| Hän kertoi eilen jotain niin uskomatonta. vrt. *Hän
kertoi eilen niin uskomatonta. | Tää on jotain niin
mahtavaa! Tää on upeeta! (E)
Edellinen pykälä