Korrektiivisessa eli korjaavassa tai korvaavassa suhteessa asetetaan kaksi entiteettiä tai asiaintilaa vastakkain siten, että ensin kielletään jonkin asiaintilan pätevyys kokonaan tai osin ja sitten tilalle tarjotaan pätevämpi vaihtoehto. Tyypillinen korrektiivisen suhteen konjunktio on vaan.
Pikemminkin kompensoivasti kuin korrektiivisesti käytetään kieltolauseen jäljessä konjunktiota mutta: En pelkää kuolemaa mutta monia sairauksia kyllä. Korrektiivista suhdetta ilmaisevat myös partikkelit pikemminkin ja päinvastoin (» § 1108).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Kieliopilliset sijat ja adverbiaalien sijat
§ 1222 Kieliopilliset sijat ja ilmauksen rakenne
§ 1223 Adverbiaalien sijat eli semanttiset sijat
§ 1224 Semanttissijaiset lausekkeet vs. adverbit ja adpositiot
§ 1238 Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan?
§ 1239 Sisäpaikallissijat: rajattu tila, kiinteä yhteys
§ 1240 Ulkopaikallissijat: pinta, rajaamaton paikka, äärellä olo
Paikannimet: Kittilästä Kreetalle
Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestä, iskeä miestä nenään
Osan ominaisuus: kaunis kasvoiltaan, ahdas hartioista
Paikallissijat ajanilmauksissa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä