Monilla sanoilla on sekä adpositio- että partikkelikäyttöä, tällaisia ovat esim. paitsi, kautta ja päin (» § 710). Eräät sanat taas ovat adpositiomaisia partikkeleita, esim. käsin (» § 711), asti ja saakka (» § 712).
Sana paitsi on adpositiona partitiivirektioinen postpositio (a), harvemmin prepositio (b). Tavallisimmin eksklusiivisena partikkelina toimiva paitsi esiintyy minkä tahansa sanan kanssa, jonka muoto on jonkin muun lauseen jäsenen määräämä (c). Paitsi on tällöin lausekkeessa liitynnäisenä (» § 808). Paitsi esiintyy myös kiinteissä konstruktioissa verbin kanssa: Paljosta jään paitsi (l) (» § 455).
Lausetta edeltäessään (paitsi että ~ jos ~ kun) paitsi on konjunktiomainen (» § 814). Paitsi–myös‑ilmauksessa (d) paitsi on joko partitiivitäydennyksinen prepositio tai partikkeli jolla ei ole vaikutusta seuralaisensa muotoon:
Partikkelimaiseksi voi luonnehtia myös sanaliittoa sitä paitsi, joka on kiteytynyt postpositiokäytöstä: Viesti voi välittyä lähes samanaikaisesti lukemattomiin kohteisiin, ja sitä paitsi tavattoman halvalla (E).
Edellinen pykälä