Sellaiset substantiivivartaloiset n-päätteiset sanat kuin jalan, kahden, kaupan, kilvan, rinnan, tarpeen, vuokran esiintyvät tavan adverbiaalina tai muodostavat kiinteän liiton olla-verbin kanssa (a–b). Tässä käytössä sanat eivät saa tyypillisiä substantiivin vaan adverbin määritteitä (b).
Tähän n-päätteiseen ryhmään kuuluvat myös postpositio suhteen sekä sellaiset kiteymät kuin enemmä-n, vähemmä-n, alu-n peri-n, alu-n kolmattakymmentä, rinta rinna-n, sama-n tie-n, se-n (sileä-n) tie-n, tuolla puole-n.
n- tai en-loppuisia adverbeja ja partikkeleita on ylipäätään paljon (myös » § 397). Kiteytyneitä ja siten edellisiä läpinäkymättömämpiä, enimmäkseen nominivartaloisia tapauksia ovat esim. seuraavat:
Lisäksi on kantasanattomia mutta korrelaatillisia tapauksia kuten eilen (vrt. eilinen), ennen (vrt. ensi, entinen, entuudestaan), kohden (vrt. kohta, kohti) ja vasten (vrt. vasta).
Huom. Joitakin edellä käsitellyistä n-päätteisistä adverbeista, esim. jalan ja kahden, on nimitetty yksikön instruktiiveiksi, ja ne ilmaisevat instruktiiville tyypillisesti tapaa tai keinoa. Sama pääte ‑n on myös E- ja MA-infinitiivin instruktiivimuodossa, mutta nominien produktiivisessa taivutuksessa instruktiivi esiintyy vain monikollisena sijana. Osassa n-loppuisia adverbeja pääte ‑n toisaalta vaikuttaa vanhalta tulosijan päätteeltä, esim. kaupan ’≈ kaupattavaksi’, tarpeen ’≈ tarpeeseen’, vuokranantaja (vrt. antaa vuokralle).
Sen sijaan genetiiveiksi katsotaan intensiteettisanana tai muuten adjektiivin tai adverbin määritteenä käytettävät adjektiivien n-loppuiset muodot, esim. hurjan suuri, suomalaisen puhumaton, normaalin hitaasti. Tämä muoto toimii adjektiivin tai adverbin etumääritteenä stix-johdosta yleisemmin, mutta joissain tapauksissa n- ja stix-määrite ovat vaihtoehtoisiakin, esim. sopivan viileä ~ sopivasti viileä. (» § 677.) Komparaatiojohdoksissa määritteiden jakauma on sellainen, että genetiivi esiintyy perusasteisen sanan ja stix-johdos komparatiivin yhteydessä, esim. huomattavan pieni – huomattavasti pienempi.