Muiden adjektiivien kuin täydennystä tai määriteosaa vaativien yhteydessä substantiivimääriteosa ilmaisee entiteettiä, jolle adjektiivin kuvaama ominaisuus on tyypillinen. Nämä yhdysadjektiivit ilmaisevat ominaisuuden suurta astetta. Määriteosa toimii siis intensifioijana ja on genetiivissä (a) tai nominatiivissa (b).
Nominatiivialku voi ilmaista myös ominaisuuden lähdettä tai syytä, suuntaa tai alaa, esim. hermoheikko, urheiluhullu, koulukypsä, luontoystävällinen, värisokea, pintakuiva. Motivaatioltaan epäselvempiä ovat esim. sanat patalaiska ja raivoraitis.
Seuraavissa intensifioiva tai suurta kattavuutta tai astetta ilmaiseva määriteosa on merkitykseltään erikoistunut itsenäiseen sanakäyttöönsä nähden tai se ei edusta mitään lekseemiä:
Yhdysadjektiivien muita prefiksimäisiä alkuosia ovat esim. ali‑, epä‑, keski‑, puoli‑, uus- ja äkki‑.
Määriteosana voi toimia myös genetiivimuotoinen adjektiivi (d). Se modifioi edusosa-adjektiivin merkitystä luonnehtien, lisäten tai intensifioiden.
Näille samoin kuin ryhmän (a) adjektiiveille vastaava sanaliitto on periaatteessa mahdollinen, mutta ei aina tavallinen ilmaisuvaihtoehto (~ likaisen harmaa, ?tyhmän rohkea).
Lisäksi ryhmien (a–d) mukaisessa käytössä edusosana voi esiintyä sellaisia (i)nen-adjektiiveja, jotka eivät vaadi oheensa täydennystä tai määriteosaa, etenkin värinnimityksiä, esim. puhtaanvalkoinen, ruiskukansininen, tulipunainen.
Edellinen pykälä