Ulkopaikallissijalla ilmaistaan ensinnäkin sijaintia entiteetin ulko- tai yläpinnalla, siirtymistä tuollaiselle pinnalle tai siitä pois.
Esineistä puhuttaessa ulkopaikallissijan käyttö tarkoittamassa sijaintia pinnalla edellyttää yleensä, että entiteetillä on käyttötehtävältään vakiintunut ylä- tai ulkopinta. Esimerkiksi kirja voi olla hyllyllä, pöydällä tai tuolilla, koska näillä on käyttöön tarkoitettu yläpinta. Muussa tapauksessa suhdetta ilmaistaan tavallisimmin genetiivin sisältävällä substantiivi- tai adpositiolausekkeella: Kirja on auton katolla ~ television päällä.
Toiseksi ulkopaikallissijoilla ilmaistaan sijaintia jonkin tai jonkun läheisyydessä tai luona, äärellä taikka jossakin alueella vailla selvää kiintopistettä. Näin on varsinkin silloin kun puhe on rakennuksista tai suuremmista esineistä, joiden ylä- tai ulkopinnalla ei ole varsinaista käyttötehtävää, esim. kioskilla, kaupalla, näkötornilla. Vastaavasti ilmaistaan siirtymistä tällaiselle alueelle tai siitä pois.
Äärellä olemista ilmaistaan muissa tapauksissa adpositiorakentein: Vuode oli seinän vieressä; Odota tuon katulampun luona ~ ?tuolla katulampulla; Istuin puun juurella ~ ?puulla (vrt. horisontaalinen pinta: Istuin kaatuneella puulla).
Jotkin substantiivit voivat ulkopaikallissijoissa saada lauseyhteydestä riippuen joko ulko- tai yläpinnalla tai äärellä olemisen merkityksen:
Edellinen pykälä