Imitatiivijohdokset eli sitaattijohdokset ovat toistuvaa määrämuotoista ääntelyä tai sanankäyttöä kuvaavia (t)tA- tai (t)tele-johtimisia verbejä (vrt. puhuttelujohdokset » § 356). Kantavartalona on interjektio tai muu deskriptiivinen äännös (a) tai konjunktio tai muu partikkeli (b). Imitatiivijohdos kuvaa tyypillisesti toistuvaa ääntä tai äännöstä, ja sen mukaisesti tämä fonologinen aines voi olla verbin vartalossa myös toisteisena. Ryhmän (b) verbit ovat enimmäkseen le-johtimisia ja vakiintumattomia.
Imitatiivijohdosten rajaaminen muista deskriptiivisistä verbeistä ei ole aina selvää. Vastaavuus interjektioon voi olla muillakin kuin (t)tA- tai (t)tele-verbeillä, esim. haukkua, köhiä ~ köhistä, voihkia. Toisaalta esimerkiksi verbit höpöttää ja höpistä assosioituvat sekvenssiin höpö höpö, mutta ei ole selvää, onko niiden motivaationa juuri interjektio höpö. Varsinaisesti imitatiivisia taas eivät ole esim. deskriptiiviverbit sössöttää tai urputtaa.
Edellinen pykälä