ksi-johtimisia verbejä on n. 25 sanakirjalekseemiä, joissa on niin transitiivisia kuin intransitiivisiakin. Valtaosa ksi-verbeistä on verbikantaisia ja ilmaisee frekventatiivijohdoksille ominaisesti toistuvaa tai jatkuvaa tapahtumaa. Johdin -ksi- liittyy kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon. Yleisin kantasana on e-vartaloinen verbi.
Monilla verbikantaisilla ksi-johdoksilla on skele-johtiminen variantti (» § 362), esim. istuksia ~ istuskella, pureksia ~ pureskella. Adjektiivikantaiset ksi-johdokset, joita on vain muutama, vastaavat merkitykseltään ksU-johdoksia (» § 350), esim. halveksia (~ halveksua), kummeksia (~ kummeksua).
ksi-johdostyyppi ei ole produktiivinen, mutta satunnaiset uudismuodosteet ovat mahdollisia, kuten hääreksiä (l), laskeksia (k, E), mieteksiä (L), ryveksiä (sl).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Kieliopilliset sijat ja adverbiaalien sijat
§ 1222 Kieliopilliset sijat ja ilmauksen rakenne
§ 1223 Adverbiaalien sijat eli semanttiset sijat
§ 1224 Semanttissijaiset lausekkeet vs. adverbit ja adpositiot
§ 1238 Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan?
§ 1239 Sisäpaikallissijat: rajattu tila, kiinteä yhteys
§ 1240 Ulkopaikallissijat: pinta, rajaamaton paikka, äärellä olo
Paikannimet: Kittilästä Kreetalle
Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestä, iskeä miestä nenään
Osan ominaisuus: kaunis kasvoiltaan, ahdas hartioista
Paikallissijat ajanilmauksissa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä