ksi-johtimisia verbejä on n. 25 sanakirjalekseemiä, joissa on niin transitiivisia kuin intransitiivisiakin. Valtaosa ksi-verbeistä on verbikantaisia ja ilmaisee frekventatiivijohdoksille ominaisesti toistuvaa tai jatkuvaa tapahtumaa. Johdin -ksi- liittyy kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon. Yleisin kantasana on e-vartaloinen verbi.
Monilla verbikantaisilla ksi-johdoksilla on skele-johtiminen variantti (» § 362), esim. istuksia ~ istuskella, pureksia ~ pureskella. Adjektiivikantaiset ksi-johdokset, joita on vain muutama, vastaavat merkitykseltään ksU-johdoksia (» § 350), esim. halveksia (~ halveksua), kummeksia (~ kummeksua).
ksi-johdostyyppi ei ole produktiivinen, mutta satunnaiset uudismuodosteet ovat mahdollisia, kuten hääreksiä (l), laskeksia (k, E), mieteksiä (L), ryveksiä (sl).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Referointi osana kertojan tekstiä
§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta
§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti
§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja
§ 1461 Rakenteellisesti integroituneimmat referoinnin muodot
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa
§ 1468 Deiktisten keinojen keskinäisestä riippumattomuudesta
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä