ksi-johtimisia verbejä on n. 25 sanakirjalekseemiä, joissa on niin transitiivisia kuin intransitiivisiakin. Valtaosa ksi-verbeistä on verbikantaisia ja ilmaisee frekventatiivijohdoksille ominaisesti toistuvaa tai jatkuvaa tapahtumaa. Johdin -ksi- liittyy kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon. Yleisin kantasana on e-vartaloinen verbi.
Monilla verbikantaisilla ksi-johdoksilla on skele-johtiminen variantti (» § 362), esim. istuksia ~ istuskella, pureksia ~ pureskella. Adjektiivikantaiset ksi-johdokset, joita on vain muutama, vastaavat merkitykseltään ksU-johdoksia (» § 350), esim. halveksia (~ halveksua), kummeksia (~ kummeksua).
ksi-johdostyyppi ei ole produktiivinen, mutta satunnaiset uudismuodosteet ovat mahdollisia, kuten hääreksiä (l), laskeksia (k, E), mieteksiä (L), ryveksiä (sl).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet