ksi-johtimisia verbejä on n. 25 sanakirjalekseemiä, joissa on niin transitiivisia kuin intransitiivisiakin. Valtaosa ksi-verbeistä on verbikantaisia ja ilmaisee frekventatiivijohdoksille ominaisesti toistuvaa tai jatkuvaa tapahtumaa. Johdin -ksi- liittyy kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon. Yleisin kantasana on e-vartaloinen verbi.
Monilla verbikantaisilla ksi-johdoksilla on skele-johtiminen variantti (» § 362), esim. istuksia ~ istuskella, pureksia ~ pureskella. Adjektiivikantaiset ksi-johdokset, joita on vain muutama, vastaavat merkitykseltään ksU-johdoksia (» § 350), esim. halveksia (~ halveksua), kummeksia (~ kummeksua).
ksi-johdostyyppi ei ole produktiivinen, mutta satunnaiset uudismuodosteet ovat mahdollisia, kuten hääreksiä (l), laskeksia (k, E), mieteksiä (L), ryveksiä (sl).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Sanajärjestysvaihtelun luonteesta
Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet
§ 1372 Mitä teemapaikassa voi olla
Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet
§ 1379 Mitä esikentässä voi olla
Esikentässä nominaalinen lauseke
Esikentässä finiittiverbi, kieltosana tai modaalinen partikkeli
Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti
§ 1392 Yleistä informaatiorakenteen kannalta
§ 1393 Lauseensisäisiä asemia: Hän on ehkä iltaisin neulonut
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä