Semanttissijaisilla lausekkeilla on samantapainen merkitys kuin adverbi- ja lausekkeilla. Esimerkiksi sijaintipaikkaa ilmaistaan niin inessiivi- tai adessiivisijaisen edussanan sisältävällä substantiivilausekkeella kuin adverbi- tai postpositiolausekkeellakin (a). Vastaavasti olotilaa ilmaistaan mm. essiivi- tai abessiivisijaisen edussanan sisältävällä nominaalisella lausekkeella sekä adverbi- tai postpositiolausekkeella (b), merkitystä ’kanssa’ adpositiolausekkeella ja tietyissä yhteyksissä komitatiivisijaisella lausekkeella (c). Temporaalisena adverbiaalina esiintyy mm. essiivisijainen sekä adverbi- tai adpositiolauseke (d). Lyhyyden vuoksi tässä kieliopissa käytetään joskus esim. nimityksiä inessiivi- tai essiivilauseke, kun tarkoitetaan inessiivi- ja essiivisijaista lauseketta.
Sijapääte on substantiiviin vastaavassa suhteessa kuin adpositio: molemmat ilmaisevat, missä suhteessa sana on muuhun lauseeseen, esim. Kirja on hyllyllä ~ hyllyn päällä. Monilla paikallissijaisilla sanoilla on lisäksi kiteytynyttä adpositio- ja adverbikäyttöä: näillä tienoilla (substantiivi), viiden tienoilla (postpositio), hirveässä humalassa (substantiivi), hirveän humalassa (adverbi). Nominin sijamuodoilla ei voi kuitenkaan ilmaista kaikkia lokatiivisia suhteita; mm. sijaintia jonkin edessä tai takana sekä ylä- tai alapuolella ilmaistaan adpositiorakentein. (» § 648, 689, suhdesäännöstä » § 966.)
Semanttisten sijojen ja adpositioiden ilmaisemat merkityssuhteet ovat vain osin päällekkäisiä. Esimerkiksi sekä elatiivi että postpositio vuoksi ilmaisevat syytä, mutta ne eivät ole välttämättä keskenään vaihdettavissa: vuoksi ilmaisee missä tahansa lauseessa kausaalista suhdetta, kun taas elatiivisijainen lauseke saa kausaalisen tulkinnan vain tietyntyyppisten verbien yhteydessä.
Paikallissijainen lauseke voi myös kuulua osana johonkin konstruktioon, jolloin sitä ei vastaa adpositiolauseke; mm. omistuslauseen omistajaa ilmaistaan adessiivilausekkeella: Hänellä on pieni koira. Adpositiolauseke ei myöskään vastaa paikallissijaista silloin, kun tämä riippuu verbin rektiosta (» § 1225), esim. Pidän mansikoista; Perehdy asiaan hyvin; Se maistuu hyvälle ~ hyvältä.
Huom. Paikallissijainen tai vajaakäyttöisessä sijassa oleva substantiivi tai adjektiivi voidaan tulkita lauseyhteydessään adverbiksi tai ainakin adverbimaiseksi, esim. Yritys meni myttyyn; Ostin kirjan tosi halvalla (» § 684); aivan ongelmitta, ihan varkain (» § 1261 – 1263).