SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet > Neutraali ja tunnusmerkkinen teema > Subjektin ja finiittiverbin inversio > § 1377 Inversio toisen
lauseen jälkeen
§ 1377 Inversio toisen
lauseen jälkeen
Inversiota esiintyy kirjoitetussa
kielessä adverbiaalilauseen jälkeisissä päälauseissa (a) (» § 1120) ja jälkijohtolauseissa (» § 1483 – 1484), joissa
se on vakiintunut ns. wellerismeihin kuten Kyllä
se siitä, sanoi entinen presidentti (l).
Finiittiverbi toimii lauserajan merkkinä. Tämä järjestys esiintyy
myös transitiivisessa jälkijohtolauseessa, jossa repliikki ei ole
tulkittavissa objektiksi (b).
(a)
Jos kaikki
olisivat rehellisiä, olisivat he heti toistensa
tukassa kiinni. (l) | Koska olemme itkeneet
yhdessä niin monesti, on meillä enää jäljellä
suuri rakkaus toisiimme. (l) | Vaikka
Italia selviytyi jalkapallon MM-loppuottelun, eivät kaikki
joukkueen pelaajat ole täysin tyytyväisiä. (l)
(b)
– Tykkään
laulaa. Mielikappaleeni on Satumaa, olen opetellut sen ulkoa, paljastaa
Ilkka mieltymyksensä tangoihin. (l)
| – Varpukasvit irtoavat ja maata vyöryy alas. Lopulta mäntyjen
juuret nousevat esiin, kuvaa Laihosalo vapaan kulkemisen
tuomia seurauksia. (l)
Jälkijohtolauseissa yleissuuntauksena on se, että jo esillä
olleeseen henkilöön viittaava subjekti edeltää verbiä (c), kun taas
uusi, esim. appositiorakenteella esitelty seuraa sitä (d). Järjestyksessä
on kuitenkin kirjoittajakohtaista vaihtelua.
(c)
Lipponen viittasi
siihen, että Virossa valtio ostaa oman turvallisuutensa hoitamiseksi turvallisuuspalveluja
yksityisiltä yrityksiltä. – Se näyttää Suomesta katsoen varsin erikoiselta, hän
huomautti. | Daily Mirror ‑lehden
hovitoimittajan James Whitakerin mukaan Charles on jo päättänyt
erota virallisesti Dianasta – –. [1 virke] ¶
– En koskaan istuudu valtaistuimelle se nainen vierelläni, Charles
oli sanonut ystävilleen. (l)
(d)
Jos joku haluaa
kasvuhormonia käyttää, on ilman muuta selvää, että sitä voi hankkia. Jos
tyytyy Venäjän valmisteisiin, sitä on aina saatavilla, sanoo antidopingtoimikunnan puheenjohtaja
Timo Seppälä. (l)
Huom. Parole-korpuksen sanomalehdistä otetussa 490 kun-alkuisen
virkkeen tasaväliotoksessa oli inversio 66 kun-lauseen
jälkeisessä päälauseessa eli 13,5 %:ssa tapauksista. Inversiolause
ei ole yleisin verbialkuisen päälauseen tyyppi, sillä muunlaisia
verbialkuisia päälauseita, kuten lähdimme kotiin tai oli
hyvä olla, oli aineistossa 126 eli 25,7 %:ssa virkkeistä
(mukana on tosin joitakin tulkinnanvaraisia tapauksia). Nominaalialkuisia
päälauseita oli 52,9 % (259 kpl) ja niin-alkuisia
7,9 % (39 kpl).
Edellinen pykälä