SISÄLLYS > RAKENNE > Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet > Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia > Päälauseen alussa partikkeli tai verbi > § 1120 Niin tai
verbi lauseiden rajan merkkinä
§ 1120 Niin tai
verbi lauseiden rajan merkkinä
Kun adverbiaalikonjunktiolla alkava
lause on yhdysrakenteessa ensimmäisenä, jäljessä seuraavan päälauseen
alussa voi esiintyä partikkeli niin,
puheessa myös ni ~ nii ~ nin: Jos
et nyt tule, niin ei tarvitse tulla ollenkaan.
Puhutussa kielessä ni(in) on tässä asemassa
pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Niin toimii
lauseiden rajan merkkinä ja luo lauseiden välille rakenteellista
paralleelisuutta, onhan ensimmäisenkin lauseen alussa partikkeli
(konjunktio). Niin esiintyy riippumatta
siitä, onko adverbiaalilause restriktiivinen vai epärestriktiivinen.
(a)
Kun huippuvuonna
1986 roskalainoja oli välitetty 32 miljardilla dollarilla, niin vuonna 1990
lainoja meni 1,5 miljardilla dollarilla. (L)
| No, kun noin tarkkaan tiedät, niin miksi vaadit
minua kertomaan? (l) | Jos ei
huolehdi itsestään, niin mikään ei suju. (l)
| – – niin että vaikka olen vapaana
kirjailijana ollut nyt kohta tosiaan kymmenen vuotta nin edelleen
istuskelen aamu- ja iltaruuhkissa tuossa Helsingin liikenteessä
– –. (p)
Etenkin jos- ja kun-lauseen
jäljessä päälause voi alkaa anaforisella adverbilla silloin tai sitten.
Vastaavasti vaikka-lausetta seuraa konnektiivilla silti tai siitä
huolimatta alkava lause, joskin tällaisten partikkelien
esiintyminen on tavallisempaa jäljempänä lauseessa (b). Myös yhdistelmät niin
silloin ~ sitten ~ silti ovat
mahdollisia (c).
(b)
Mutta jos jostakin
täytyy luopua, sitten tästä jälkimmäisestä. (k)
| Minä en haamuja ja menninkäisiä pelkää, mutta kun kuolleet
sotakaverit tulevat varoittamaan, silloin on
tosi kyseessä. (k) | – – kun jotain
alkoi tapahtua, sitten myös tapahtui, – –. (k)
| Vaikka miljardiratkaisu toteutuu, silti velkaa
jää vielä 4,5 miljardia markkaa. (l)
(c)
Jos maat
kiristävät budjettitavoitteitaan, niin silloin voi
käydä huonosti. (l) | Vaikka näitä
numeroita on pyöritelty tiedotusvälineissä ja kansaa on valistettu
viinan vaaroista liikenteessä, niin silti Jeppe
juo ja ajaa. (l)
Lauseiden rajan merkkinä voi toimia myös jälkilauseen käänteinen
sanajärjestys: finiittiverbi on lauseen teemajäsenen edellä (» § 1377):
(d)
Jos esitetty
uusi vuokra on kohtuuton, voi vuokralainen
riitauttaa irtisanomisen – –. (l) | Jollei väestökasvua
saada kymmenen vuoden kuluessa hallintaan on taistelu
ylikansoitusta vastaan kenties lopullisesti hävitty. (l)
| Jotta kiihtyvyys pysyisi samana, on moottoritehon
noustava. (l) | Vaikka olisi
valmistuttu samoista yliopistoista yhtä hyvin arvosanoin, vievät miehet
parhaat paikat päältä ja naiset saavat mitä jää jäljelle. (a)
Harvinaisempaa on, että jälkilauseen alussa
on teemapaikan edellä sekä niin että finiittiverbi:
(e)
Jos joillekin
kehittäminen on iloa, niin voi se olla tuskaakin. (E)
| Kun tähän lisätään terrorin ja pahoinpitelyjen
10 prosenttia, niin on siinä veren tirinää
puolueettoman rauhantahtoisen maan televisioon. (l)
| Kun itse toimitusjohtaja sanoo,
että väkeä on 3000 liikaa, niin pelottaahan se (l)
Huom. 1. Partikkelilla ni(in) on
etenkin puhutussa kielessä myös tehtävä lausuman tai vuoron jatkamisen
merkkinä (» § 811): onks
toi Sini kertonu kun mä puhuin vähä et mull on perjantain synttärit ni vois
mennä johonki (p).
Huom. 2. Pienessä puhutun kielen aineistossa
oli adverbiaalilausetta seuraavassa lauseessa lähes aina niin-partikkeli,
konjunktioittain seuraavasti: jos 97
% (63:ssa 65:stä alkuasemaisesta jos-lauseesta), kun 97
% (36/37), vaikka 79 % (11/14).