Väljenevät diftongit ie, uo ja yö voivat esiintyä länsimurteissa ja muussakin puhutussa kielessä edelleen väljentyneinä, jolloin niiden jälkikomponenttina on puolisuppean sijasta puoliväljä (ɛ, ɔ) tai väljä vokaali.
Lounaisissa (a) ja savolaismurteissa (b) ja paikoin pohjoispohjalaisissakin murteissa voivat suppenevien diftongien jälkikomponentit i, u ja y esiintyä väljentyneinä. Tuloksena on e- tai O-loppuinen diftongi taikka pitkä vokaali. Tätä ilmiötä kutsutaan diftonginreduktioksi. Lounaismurteissa diftongin jälkikomponentti on alkukomponenttia pitempi; savolaismurteissa taas alkukomponentti on pitempi.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä