Infiniittiset rakenteet ovat joko subjektittomia tai saavat genetiivisubjektin; niiden verbi ei kongruoi subjektin kanssa eli se ei ole persoonamuotoinen (» § 491). Verbin infinitiivi- tai partisiippimuodon edussananaan sisältävät rakenteet ovat kuitenkin useilta ominaisuuksiltaan lauseen kaltaisia. Niihin voi ensinnäkin verbin lisäksi kuulua sen täydennyksiä ja määritteitä:
Osalla infiniittisiä rakenteita voi ilmaista persoonaa, mutta se tehdään possessiivisuffikseilla kuten nominaalisissa lausekkeissa (a). Infiniittisellä verbinmuodolla voi olla oma subjekti, joka on useimmissa tapauksissa genetiivimuotoinen (b). Subjektin ja verbin persoonakongruenssin sijasta eräissä infiniittisissä rakenteissa esiintyy näin ollen genetiivilausekkeen ja possessiivisuffiksin kongruenssia (c) (» § 1297).
Aikasuhteita ei infiniittisissä lausekkeissa voi ilmaista tempuksilla siten kuin finiittiverbillisessä lauseessa, mutta referatiivi- ja temporaalirakenteella sekä VA- ja NUT-partisiipeilla voidaan osoittaa tilanteiden aikasuhteita (» § 522 – 525, 538, 544):
Käynnissä oleva | Aiempi |
Huomasin hänen tulevan. | Huomasin hänen tulleen. |
Tilaisuus päättyi yleisön laulaessa Maamme-laulua. |
Tilaisuus päättyi yleisön laulettua Maamme-laulun. |
Puhuja vetosi kaikkiin paikkakunnalla asuviin suomalaisiin. | Puhuja vetosi kaikkiin paikkakunnalla asuneisiin suomalaisiin. |
vuokralla asuvat ystävämme | vuokralla asuneet ystävämme |
Passiivi on mahdollinen partisiippiin perustuvissa ilmauksissa sekä E-infinitiivissä:
Infiniittiset rakenteet voivat toimia nominaalisten lauseenjäsenten tehtävissä samaan tapaan kuin finiittiset lauseetkin (e). Infiniittisillä muodoilla on eri määrin nominin ominaisuuksia; esim. monet partisiipit ovat adjektiivin kaltaisia (» § 630 – 631).