Genetiivillä ja nominatiivilla on määriteosan sijana yhteisiä merkitystehtäviä, ja jonkin verran esiintyykin samaosaisten genetiivi- ja nominatiivialkuisten yhdyssanojen synonyymisia pareja, esim. salaatinkastike ~ salaattikastike, kivenjärkäle ~ kivijärkäle, ohjelmanjulistus ~ ohjelmajulistus. Toinen variantti voi olla toista vakiintuneempi. Vaihtelu koskee substantiivialkuisia yhdyssubstantiiveja (a) ja yhdysadjektiiveista (b) varsinkin (i)nen-loppuisia.
Genetiivi ja nominatiivi voivat vaihdella eri määriteosissa saman edusosan yhteydessä, vaikka määriteosat olisivat samankaltaisessa merkityssuhteessa edusosaan:
Vain varsin pienessä joukossa genetiivi- ja nominatiivialun vaihtelutapauksia varianttien kesken on selvä vakiintunut merkitysero:
| Genetiivialku | Nominatiivialku |
| maanmies ’saman maan kansalainen’ | maamies ’maanviljelijä, talonpoika’ |
| puunrunko ’puun runko’ | puurunko ’puinen runko’ |
| sananmuoto ’sanan taivutusmuoto’ | sanamuoto ’sanallinen muoto’ |
| verenpisara [huonekasvi] | veripisara ’pisara verta’ |
| liikkeenhoito ’liikeyrityksen hoitaminen’ | liikehoito ’kehon liiketerapia’ |
| maanteitse ’maantietä pitkin’ | maateitse ’maata pitkin’ |
| heikonnäköinen ’heikolta näyttävä’ | heikkonäköinen ’jolla on heikko näkö’ |
Huom. Ryhmässä (a) vaihtelun taustalla on myös vanha murre-ero. Länsimurteissa on vallinnut genetiivialkuinen tyyppi ja itämurteissa nominatiivialkuinen. Nykyiseen yleiskieleen on useimmiten vakiintunut nominatiivialkuinen variantti, esim. hirvijahti (~ hirvenjahti), jalkapohja (~ jalanpohja), mutta joskus genetiivialkuinenkin, esim. järvenranta (~ järviranta).
Edellinen pykälä