Partikkeleilla ai, (ai) jaa, ai jaha, aha(a), vai niin puhuja osoittaa vastaanottaneensa ”uutisen”, itselleen entuudestaan tuntemattoman tiedon (vuoronalkuisista » § 1028). Partikkeli tai partikkeliketju voi muodostaa yksin lausuman ja vuoronkin puhekumppanin esittämän väitteen jälkeen.
| S: | Tuo Matti tuoki mulle tota noin ni keskiviikkona se tuo mulle traktorin. Mä alan kaivaa tuota pihaa auki. |
| V: | Ai jaha, (p) |
| T: | No joo, mut siin on vaan semmonen kato ku (.) toi Heikkihän ei niinku (.) oikeen |
| pääse tulee. | |
| (.) | |
| M: | Ai jaa. (p) |
| 1 | S: | Tota tää on itse asias tämmönen sos hätäpuhelu, |
| 2 | V: | Mm:, |
| 3 | S: | Me tarvittas perjantaiks hirveesti apua. |
| 4 | V: | Ahaa, (p) |
Toinen paikka, jossa ai-tyypin partikkeli esiintyy, on reaktiona vastaukseen, jonka puhuja on saanut juuri esittämäänsä kysymykseen:
| K: | No mikä on tilanne nyt, |
| M: | No:: nyt on viety kaks peräkärryllistä tavaraa sinne. – – |
| K: | Ai:: (p) |
| T: | Mitä kuuluu. |
| S: | Arto juoksee just toiseen puhelimeen no ↑mitäs tässä me ollaan just hommattu meille vieraita viikonlopuks. |
| T: | Ai jaa. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Määräisyys, tunnistettavuus ja tunnettuus
Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla
Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet
§ 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku
Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja
Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora
Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset
Refleksiivisyys ja muu anafora
§ 1448 Ensisijainen korrelaatti subjekti tai subjektimainen jäsen
Refleksiivisyys infiniittisissä rakenteissa
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä