Partikkeleilla ai, (ai) jaa, ai jaha, aha(a), vai niin puhuja osoittaa vastaanottaneensa ”uutisen”, itselleen entuudestaan tuntemattoman tiedon (vuoronalkuisista » § 1028). Partikkeli tai partikkeliketju voi muodostaa yksin lausuman ja vuoronkin puhekumppanin esittämän väitteen jälkeen.
| S: | Tuo Matti tuoki mulle tota noin ni keskiviikkona se tuo mulle traktorin. Mä alan kaivaa tuota pihaa auki. |
| V: | Ai jaha, (p) |
| T: | No joo, mut siin on vaan semmonen kato ku (.) toi Heikkihän ei niinku (.) oikeen |
| pääse tulee. | |
| (.) | |
| M: | Ai jaa. (p) |
| 1 | S: | Tota tää on itse asias tämmönen sos hätäpuhelu, |
| 2 | V: | Mm:, |
| 3 | S: | Me tarvittas perjantaiks hirveesti apua. |
| 4 | V: | Ahaa, (p) |
Toinen paikka, jossa ai-tyypin partikkeli esiintyy, on reaktiona vastaukseen, jonka puhuja on saanut juuri esittämäänsä kysymykseen:
| K: | No mikä on tilanne nyt, |
| M: | No:: nyt on viety kaks peräkärryllistä tavaraa sinne. – – |
| K: | Ai:: (p) |
| T: | Mitä kuuluu. |
| S: | Arto juoksee just toiseen puhelimeen no ↑mitäs tässä me ollaan just hommattu meille vieraita viikonlopuks. |
| T: | Ai jaa. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä