Johtimen -ksU- sisältävät verbit ovat suhtautumisjohdoksia eli sensiivijohdoksia, jotka ilmaisevat subjektitarkoitteen suhtautumista objektitarkoitteeseen. Suhtautumisen tapa ilmenee johdosverbin kantasanasta, esim. oudoksua ’pitää outona’. Muista U-vartaloisista verbijohdoksista poiketen ksU-johdokset ovat transitiivisia eivätkä muuttumisjohdoksia.
Johdin -ksU- liittyy nominin, yleensä adjektiivin, kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon. Johtimen edellä voi olla kantasanan vartalonloppuisen A:n sijalla e (kumme-ksu-a). Johdostyyppiin kuuluu kymmenkunta sanakirjalekseemiä, ja se on epäproduktiivinen. Merkitykseltään muita kuin suhtautumisjohdoksia ovat omaksua ja otaksua.
Huom. Merkitykseltään sensiivijohdosten kaltaisia voivat olla muidenkin johdostyyppien verbit, esim. kummeksia, vierastaa, ihannoida, kammota, epäillä, kauhistella, ihmetellä, surkutella.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä