Johtimen -ksU- sisältävät verbit ovat suhtautumisjohdoksia eli sensiivijohdoksia, jotka ilmaisevat subjektitarkoitteen suhtautumista objektitarkoitteeseen. Suhtautumisen tapa ilmenee johdosverbin kantasanasta, esim. oudoksua ’pitää outona’. Muista U-vartaloisista verbijohdoksista poiketen ksU-johdokset ovat transitiivisia eivätkä muuttumisjohdoksia.
Johdin -ksU- liittyy nominin, yleensä adjektiivin, kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon. Johtimen edellä voi olla kantasanan vartalonloppuisen A:n sijalla e (kumme-ksu-a). Johdostyyppiin kuuluu kymmenkunta sanakirjalekseemiä, ja se on epäproduktiivinen. Merkitykseltään muita kuin suhtautumisjohdoksia ovat omaksua ja otaksua.
Huom. Merkitykseltään sensiivijohdosten kaltaisia voivat olla muidenkin johdostyyppien verbit, esim. kummeksia, vierastaa, ihannoida, kammota, epäillä, kauhistella, ihmetellä, surkutella.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä