skele-johdoksia on n. 50 sanakirjalekseemiä. Johdin ‑skele- liittyy kaksitavuiseen verbivartaloon, tavallisimmin i- tai e-loppuiseen (» § 358 asetelma 82); poikkeuksellisesti kantavartalo on yksi- tai kolmitavuinen verbeissä käy-skel-lä ja kävele-skel-lä. Johdostyyppi ei ole produktiivinen. Vartalovokaali säilyy yleensä, joskin a:n sijalla on e (laule-skel-la, naure-skel-la). i-vartaloisena kantaverbinä voi olla myös i-johdos, esim. pain-i-skel-la, potk-i-skel-la. Verbeissä ann-iskel-la ja kann-iskel-la johdinaineksena on ‑iskele-.
skele-johdosten subjekti on yleensä ihmistarkoitteinen. Erikoismerkityksisiä leksikaalistumia ovat verbit anniskella ja opiskella. Joillain skele-johdoksilla on rinnallaan synonyyminen samakantainen ksi-johdos (» § 364), esim. nieleskellä ~ nieleksiä, piileskellä ~ piileksiä.
Rakenteeltaan kompleksisempi johdin -skentele- liittyy yksitavuiseen vartaloon. skentele-johdoksia on vain muutama, useimmat verbikantaisia:
Substantiivikantainen on johdos työ-skennel-lä. Johtimen -ntele- sisältäviä ovat verbit juokse-nnel-la ja mahdollisesti huikennella.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet