skele-johdoksia on n. 50 sanakirjalekseemiä. Johdin ‑skele- liittyy kaksitavuiseen verbivartaloon, tavallisimmin i- tai e-loppuiseen (» § 358 asetelma 82); poikkeuksellisesti kantavartalo on yksi- tai kolmitavuinen verbeissä käy-skel-lä ja kävele-skel-lä. Johdostyyppi ei ole produktiivinen. Vartalovokaali säilyy yleensä, joskin a:n sijalla on e (laule-skel-la, naure-skel-la). i-vartaloisena kantaverbinä voi olla myös i-johdos, esim. pain-i-skel-la, potk-i-skel-la. Verbeissä ann-iskel-la ja kann-iskel-la johdinaineksena on ‑iskele-.
skele-johdosten subjekti on yleensä ihmistarkoitteinen. Erikoismerkityksisiä leksikaalistumia ovat verbit anniskella ja opiskella. Joillain skele-johdoksilla on rinnallaan synonyyminen samakantainen ksi-johdos (» § 364), esim. nieleskellä ~ nieleksiä, piileskellä ~ piileksiä.
Rakenteeltaan kompleksisempi johdin -skentele- liittyy yksitavuiseen vartaloon. skentele-johdoksia on vain muutama, useimmat verbikantaisia:
Substantiivikantainen on johdos työ-skennel-lä. Johtimen -ntele- sisältäviä ovat verbit juokse-nnel-la ja mahdollisesti huikennella.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä