Eksklamatiivilauseella eli huudahduslauseella on perinteisesti tarkoitettu lausetta, jolla puhuja ilmaisee (usein affektista) suhtautumistaan puhuteltavaan tai puheenalaiseen. Huudahduslause ei ole yhtä vakiomuotoinen kuin muut modaaliset lausetyypit. Huudahduslauseena esiintyy useita kiteytyneitä lausekonstruktioita, jotka ovat muodoltaan interrogatiivisia tai deklaratiivisia; yleisiä huudahdusilmauksia ovat myös lausekemuotoiset kiteytyneet konstruktiot:
Huudahduslauseiden affektisuutta osoittamassa ovat sävypartikkelit sekä modaaliverbit; myös konjunktioiden (sävypartikkelimainen) käyttö muussa kuin lauseita kytkevässä tehtävässä on huudahdusilmauksille tunnusomaista (» § 1717 – 1719):
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet