Lausumapartikkeli et(tä) merkitsee aloittamansa lausuman tai vuoron edellisestä puheesta tehdyksi parafraasiksi tai päätelmäksi. Edellinen vuoro on yleensä saman puhujan esittämä (a–b). Vuoro voi myös liittyä selitykseksi toisen puhujan edeltävään vuoroon, jolloin kytkentä tapahtuu yli puhujanvaihdoksen (c).
Virkailija: | .mtE Eikä verotuksen jälkeen oo sattunu mit#ään# muuta että |
>olisit vaikka< periny omaisuutta tai (.) .mt | [tai mitään tämmöstä? | |
Asiakas: | [En (oo), |
Virkailija: | Et verotus pitää paikkansa (P) |
Potilas: | Mä oon taas vähän aikaa ollu ihan kahdella [tabletilla] |
Lääkäri: | Joo, no ei mitään. |
Potilas: | Et aamulla ja illalla. |
Lääkäri: | Joo. (P) |
Asiakas: | Jonkunnäköistä järjestystäkin niinkun haen sitten sillä. |
Konsultti: | Et se voi olla tämmöst tavallaan niinku ongelmanratkaisua. |
Asiakas: | Juu. (P; Ropponen 1998) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet